Sivut

perjantai 20. kesäkuuta 2008

Juoksuilua


Helka päätti sitten eilen aloittaa 2. juoksunsa (väliä edelliseen juoksuun aika tarkalleen 6kk). Ja tietenkin juuri samana päivänä kun sukulaiset Rollo-koiransa kanssa tulivat kylään useammaksi päiväksi. Meininki on tällä hetkellä sellaista, että Rollo sanoo "slurpsslurps piippiip" ja Helka kurtistelee nokkaansa murinan kera.


Ensi maanantaina suunnataan sitten viikoksi Kannukseen kennelvuoron tekoon ja Helka lähtee mukaan, vaikka sitten siellä Haru-kämppiksellä saattaakin olla vuorostaan vaikeuksia pysyä nahoissaan.. Haluan kuitenkin Helkan itse vahtia ja kyllähän sen saa oven (ja lukon) taa piiloon omaan huoneeseen, kun oletettavasti juoksun parhaat päivätkin sattuvat ensi viikolle.


Se hyvä puoli tässä nyt on, että jos juoksuilla on kestoa sama kolmisen viikkoa kuin viimeksikin, niin lappalaiskoiraleirin aikaan juoksun pitäisi olla jo ohi. En tiedä saadaanko sitten harrastusryhmiin osallistua, mutta mukaan se joka tapauksessa lähtee, kun tulin sen kesäerkkariinkin ilmoittaneeksi.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Koiranpesupäivä - mintuntuoksuisia lapinvesikoiria


Vuosittainen koiranpesupäivä. Helkakin pääsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa osallistumaan koiranpesuperinteeseen, joka suoritetaan meillä kerran vuoteen aurinkoisena päivänä kesäloman alettua.


Uhriksi joutui ensiksi Helka, joka pahaa-aavistamattomana tuli innokkaana makupalojen perässä pesuhuoneeseen. Hieman oli epäilyksiä, että minkähänlainen show tästä saadaankaan aikaan, mutta Helka otti asian hyvin tyynesti ja seistä jökötti vain paikoilla toimenpiteen ajan popsien aina välillä makupaloja. Kerttukin sujahti tänä vuonna harvinaisen nöyrästi ilman suurempia komenteluja pesuhuoneeseen ja tuttuun tapaan seisoi jäyhänä jöpöttäjänä kyrsiintynyt ilme naamallaan pesun ajan. Helka kävi pesuhuoneessa kurkkimassa vielä Kertun pesun aikanakin, joten ei sille näyttänyt ihan kauheita traumoja pesusta jääneen. ;) Testattavana meillä oli tänään molempien koirien turkkeihin ihanan mintuntuoksuinen uutuusshampoo, josta sain näytteen työssäoppimispaikaltani. Tuoksu oli ainakin kovasti minun mieleeni ja kyllähän tuolla tuntui koirat puhtaaksi tulevan.


Lopuksi vielä kuvanäytteitä päivältä:


lapinvesikoira Kerttu
lapinvesikoira Kerttu


lapinvesikoira Helka
lapinvesikoira Helka


Helka ja Helkan suipelokorvat
Helka ja Helkan suipelokorvat


Kerttu
Kerttu ja Kertun piiiiikä kieli


Loput kuvat pesupäivältä löydät täältä.

lauantai 14. kesäkuuta 2008

Uintia ja veneilyä


veneilemässä


Tänään käytiin veneilyretkellä järvellä kera koirien. Aluksi käytiin istuksimassa laiturilla, jossa innoissaan touhutessaan ja pyöriessään ympäriinsä Kertun peräpää sitten molskahti veteen ja siitä sitten koko koira. Hetihän se ui rantaan ja oli sitten taas kohta keikkumassa laiturilla. ;)


Ennen kuin päästiin vesille veneellä, siihen piti siskoni veistellä tappi, minkä aikana minä leikitin Helkaa rannassa kepeillä. Helka oli tapansa mukaan intona vesitouhuissa ja kohta se olikin ihan märkä päätä ja häntää myöten. Keppejä ja vesiheiniä kun täytyy sukellella pää korvia myöten vedessä. :D Pikkuisen se tuli uineeksikin samalla keppiä kauempaa hakiessa, mutta vähän sitä tuntuu kauhistuttavan tunne, kun jalat irtoavat pohjasta. Hauskempaa tällä hetkellä tuntuu olevan kahlailu ja vedessä leikkiminen siihen asti kun tassut yltää koskemaan pohjaa.


Soudeltiin siinä sitten muutaman kilometrin päähän kauniissa kesäsäässä ja aaltojen liplatellessa. Kerttu tosin yritti rikkoa rauhan ja hiljaisuuden piippaamalla. Kai sen mielestä oli vähän tylsää olla vain paikoillaan. Nähtiin erilaisia lintuja ja lokinpoikasiakin vihaisine vanhempineen veneestä käsin. Paluumatkalla minun ollessa airoissa ajeltiin sitten lähempänä kaislikkoa ja hups vaan yht'äkkiä olikin yllättävän matalaa! Kerttu innostui heti tilaisuutensa koittaneen ja loikkasi veneestä kaislikkoon Helka tottakai perässä. Muutaman metrin kierroksen jälkeen palailivat takaisin veneelle ja Kerttukin ihme kyllä tuli kutsuista luo vaikka ympäristö oli vähintäänkin mielenkiintoista sen mieleen. :P Saatiin hyppyytettyä taas vaihteeksi märiksi kastuneet koirat paattiin takaisin ja päästiin lopulta lähtöpisteeseen.


Illalla Helka oli kovin väsynyt, eikä paljon eväänsäkään heilauttanut ennen nukkumaanmenoa aittaan. Kesäkausi aloiteltu siis pihalla nukkumisenkin suhteen. Kamerakin oli mukana iltaisella retkellä, kun himoitsin kauniita veneilykuvia, mutta laihaksi jäi saalis, kun kamera hyytyi akun loppumisen takia yhden otoksen jälkeen. Noh, ehkä sitten ensi kerralla muistaa tarkistaa akun virtatilanteenkin paremmin ennen lähtöä..

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Etenemistä ohituksissa ja kuulumisia


Kiitos koiraterapiatuntien neuvojen, muiden koirien ohitukset ovat meillä Helkan kanssa menneet mukavan harppauksen eteenpäin. :) Ollaan päästy harjoittelemaan asiaa tunneilla järjestetyissä kohtaamisissa ja muutama erittäin onnistunut ohitus ollaan onnistuttu tekemään koulun alueella jo ihan oikeissakin tilanteissa.


Agilitykentällä käytiin taas tässä jokunen päivä sitten ja intoa riitti jälleen. Ohjailin vähän eripuolilta ja kulmista putkeen, tehtiin keppejä molemmilta puolin ohjaten, kiipeiltiin A:ta ja puomia sekä treenattiin ohjauksia rimattomilla hypyillä.


Tänään illalla kyykötettiin Helkan kanssa pihalla reilu tovi nyppimässä voikukkia ja muuta kasvillisuutta pois tarhasta. Helka oli innokkaana apulaisena mukana puuhassa nakerrellen irroittelemiani voikukanjuuria, kaivelemalla kuoppia ja syömällä heinää. Nyppimisten jälkeen piipahdettiin kentällä. Helkalla tuntui olevan intoa tehdä ja aloiteltiin alkuun vain sillä, että palkkailin sitä kontaktista kuljeskellen ympäriinsä. Sitten yritettiin seurata hihnassa.. Tosiaankin yritettiin. Helka hakeutui perusasentoon hyvin ja ilman apuja, mutta lyhyet seuraamiset olivat taas jotain kamalaa.. Kyllä se kontaktia pitää, mutta en tiedä haittasiko sitä hihna, kun ei millään olisi voinut olla oikealla seuruupaikallaan. Toisaalta nyt kun mietin, niin ollaan yleensäkin otettu seuraamisia melko paljon ilman hihnaa. Parin testauksen jälkeen helpotin sitten harjoitusta avusamalla namilla muutaman askeleen seuraamisen ja sain sen palkattua lähempänä seuraamisesta. Tuo seuraaminen kyllä nyt tökkii ihmeesti, huoh.


Epätoivoisten seuraamisyritysten jälkeen juoksutin Helkan sitten pariin otteeseen kiemuraputkista. Vauhdilla menee. Kepittelyjä tehtiin myös molemmilta puolilta ja siitä Helka oli todella innoissaan! Meinasi taas päästä ihan haukkukin, kun oli niin hauskaa. Viimeisellä kerralla en ohjannut aivan niin tarkasti aloitukseen, mutta näköjään se hakee siihen oikeaan väliin jo kivasti - tai sitten se oli vain sattumaa. :D Innokkaasti sujuneitten keppien jälkeen ajattelin sitten lopettaa siihen ja kytkin koiran. Kuljettiin A-esteen ohi ja eiköhän tämä ollut jo A:n ylösmenokontaktilla menossa! Ohjasin sieltä alas ja kohtapa Helka sitten keikkui jo A:n harjalla ennen kuin ehdin mitenkään uudelleen reagoida! Nostin sen sitten sieltä syliin ja koira oli ihan villinä kun päästin sen maahan. Kyllä sen taitaa tuosta agilitystä saada innostumaan, vähän siltä vaikuttaisi. :)


Huomenna on sitten viimeinen koulupäivä tältä keväältä(tai ehkä tässä vaiheessa voisi jo sanoa, että kesältä) ja illalla ajellaan Siilinjärvelle viikoksi kesälomalle. Ensi viikolla Helka pitää käyttää rokotuksilla, mutta juurikaan muuta ei ole suunnitteilla. Niskan kumma pahkurakin on nyt pienentynyt lähes olemattomaksi, joten ei sitten sen takia tarvinnut eläinlääkärille lähteä. Pitää kuitenkin yrittää rokotusreissulla kysellä, että mistä se olisi voinut aiheutua. Muuten on nyt muutaman viikon ajan ollut hieman sellaiset merkit ilmassa, että toinen juoksu on lähestymässä. Ulkona on alkanut pissaamaan huomattavasti useammin kuin yleensä ja poikakoirat nuuhkivat pepun tarkkaan ja perusteellisesti. Puolisen vuottahan alkaa ekasta juoksusta olla, joten senkin puoleen on hyvinkin todennäköistä, että se toinen sieltä kohta ilmaantuu. Harmittavasti kuitenkin lappalaisten kesäleirikin lähestyy nyt samaan aikaan, että saas nähdä miten Helkan leireilyille käy..

torstai 5. kesäkuuta 2008

Agilityä ja seuraamisia


Tänään hipsittiin illan viilennyttyä treenikentälle kera verilettujen. Helka oli innoissaan letunpalasista ja aloiteltiin harjoitteluja parilla lyhkäisellä seuraamispätkällä, jotka sujuivat hienosti! Eilisen jälkeen odotukset eivät olleet kauhean korkealla niiden suhteen.. Nyt kuitenkin paikki pysyi hyvänä ja tiiviinä, kontakti ei katkennut ja meno oli iloista ja innokasta, jes! Parin pätkän jälkeen oltiin siirtymässä vähän eri paikkaan tekemään vielä yksi seuraaminen, mutta siinä A-esteen ohi kulkiessamme Helka sitten päätti, että nyt mennään A:lle! Siellähän se sitten kohta killuikin jo A:n harjalla katseli, että "etkö sä jo tuu sieltä!" Oudointa tässä on se, että kertaakaan aiemmin ei A:ta olla menty. Liekkö se sitten muistuttaa puomia sen verran, että Helka oli niin intona menossa ja menikin ihan sen äköisenä kuin olisi aina ennenkin niin tehnyt. Ohjasin neidin sieltä sitten alas ja testattiin nyt sitten Helkan mieliksi A:ta ihan kunnolla kertaalleen. Taas kiipesi reippaasti ylös ja tuli rauhassa namin perässä alas ja sain sen jäämään kontaktipinnallekin hienosti. Pakko vielä kerran toistaa, että outoa. A:n jälkeen tehtiin vielä se yksi pieni seuraaminen, eikä siinä moitteita.


Seuraavaksi pujottelua. Ohjasin Helkan kahdesti oikealta ja kerran vasemmalta puolelta kädellä avustaen kepeistä läpi. Oikealta päin ohjattaessa ei tarvitse ihan niin paljoa apuja kuin vasemmalta. Uutena juttuna keppeihin oli myös tullut nyt paljon intoa mukaan ja Helka piti oikein "väh väh väh" -ääntä pujotellessaan.


Puomi ja alastulokontaktit pariin kertaan, eikä ongelmaa. Pysähdyksille saan vielä toki ohjata, mutta jää siihen sitten hyvin ja odottaa vapauttavaa käskyä. Puomin alta kiermurteli sitten kaksi aika mutkaista putkea edellisten treenaajien jäljiltä ja hyödynnettiin sitten niitäkin. Läpi tultiin ja innolla.


Loppuun sitten harjoiteltiin rimattomien hyppyjen lävitse menoa erilaisilla ohjauksilla ja kulmista, sekä parin esteen taakse odottamaan jäämistä. Ketteryystikapuut käveltiin myös läpi.


Tällä kerralla Helkalla oli kyllä aivan erilainen into mukana agilityillessä kuin mitä aiemmin, vaikkei tosin kyllä montaakaan kertaa edes olla varsinaisesti harjoiteltukaan. Ja tuo A nyt oli varsinainen ylläri, kun sitä ei vielä ollut tarkoitus mennäkään! :D Erinomaisesti onnistuneet treenit, kerrankin. :)

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Ja taas väännettiin tokoa


Tänään taas pihalle ruokakupin kanssa tokohommiin. Alkuun taas lyhyesti seurailtiin, mutta siinä ei kyllä ollutkaan sitten oikein muuta maininnan arvoista kuin perusasennot ja liikkeellelähdöt. Muuten jätätti ja oli liian kaukana sivusuunnassakin.. Voi että oon sitten ilmeisesti taas mennyt sössimään jotain!!


Eteentulemiset sujui taas ihan kivasti. Parit maahanmenot ja istumiset myös. Luoksetulonkin otin pidemmällä matkalla. Helka jäi hyvin paikoilleen ja pysyikin siellä mainiosti kutsuun asti. Tuli ripeästi ja palkkasin ilman mitään loppuasentoja.


Loppuun sitten väännettiin vielä ihan pari pikku seuruuta, jotka sujui vähän paremmin, kun helpotin harjoitusta hieman. Viimonen otettiin sitten niin, että jätin loput kupissa tähteenä olevat naput maahan ja lähdettiin jokusen metrin päästä seuraamaan. Ekaksi kontakti tipahti kuppia kohti jo aika alussa, jonka jälkeen uusittiin homma ja nyt kontakti pysyi, ei ollut jätätystä ja sain vielä palkattuakin siitä onnistuneesti päästäen kupille syömään loput.


Päivällä saatiin Helkan kanssa koiraterapeuteilta jelppiä ohitusvaikeuksiin. Ihan toimivalta vaikutti, kun tehtiin jo vähän harjoitusta valvonnan alla. Katsotaan josko tää nyt tästä lähtis. Muuten sitten sellainen uusi mieltä vaivaava asia on Helkan niskassa oleva ehkä noin puolikkaan kananmunan kokoinen ihon alla oleva epäsymmetrinen möntti. Se on nyt kasvanut tässä kokoa jonkin verran ja alkujaan epäilin, että se olisi tullut edellisen eläinlääkärikäynnin jäljiltä pistämisestä, vaikka en kyllä edes tiedä onko se mahdollistakaan. Mitään puremajälkeäkään siinä ei näy. Iho vaan tuntuu tosi paksulle siitä kohtaa. Kipeä se ei tunnu olevan, vaikka olenkin sitä hiplannut ja painellut. Pitää nyt seurailla vielä tässä viikonlopun ajan. Sitten on varmaan pakko etsiytyä lääkärille tuota näyttämään, jos ei ala häviämään/kasvaa edelleen..

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Iltatokoilut


Tänään pidettiin illalla pienet tokoilut tuossa asfalttipihalla turvotettujen iltaruokanappuloitten voimin. Alkuun ihan vaihtelevia, kuitenkin lyhyitä seuruupätkiä välillä lopettaen perusasentoon ja välillä suoraan seuraamisesta palkaten. Intoa oli ihan mukavasti, vaikka nyt välillä tokoilu on ollut jokseenkin laimeaa, mitäänsanomatonta.. Olen mietiskellyt, että mahtaisivatko toiset juoksut olla jo tuloillaan, kun pihalla käydessäkin saattaa nykyään pissata jopa kaksikin kertaa, joka on siis puolet enemmän kuin normaalisti. ;) Hyvin se hakeutuu oikealle paikalle perusasentoon ja liikkeellelähdöt on mielestäni hyviä. Välillä seuraamisissa meinaa himpun jätättää. Mutta nyt siis ihan jees nuo kaikki.


Sitten otin maahanmenoja ja istumisia vaihtelevasti eri etäisyyksiltä ja liikkeestä. Maahanmeno on edelleenkin voimakkaampi ja sitä koittaa välillä tarjota istumisiinkin liikkeestä suoraan tehdessä. Huomasin, että maahanmeno onnistuu myös melko etäällä minusta. Istumisissa pitää olla lähempänä, jotta toimaa.


Hmm. Sitten jokusen eteentulonkin tulin ottaneeksi. Minun silmään tulee ihan kivalle paikalle eteen ja suurimmaksi osaksi jo ihan suoraankin. Testasin myös sivulletuloa edestä. Toimihan se, mutta Helka se ei vaan tajua käyttää sitä peräpäätään niin, että sivulle kiepsahtamisen lenkki hieman pienenisi.. Sen täytyy aina tehdä se oma hyvin stereotyyppinen kiemuransa. :D Pääasia tietty kai, että se tulee suoraan ja oikeaan kohtaan.


Loppuun paikallaoloa. Meni ekalla käskyllä alas ja jätin "odota"-käskyllä makaamaan. Tarkoituksena makuuttaa 1min ja kävin kahdesti välillä palkkaamassa. Lopussa sitten juuri kun kello lähestyi minuutin tavoitetta alkoi itikka pörrätä Helkan pään ympärillä ja eiköhän tuon pitänyt sitten nousta ja louskauttaa suullansa itikka pois päiviltä, äsh! Noh, sitten uudestaan makuulle ja toistin saman kuin äsken kahdella välipalkkauksella. Minuutin tienoilla kävin vapauttamassa.


Käännöksiä mallailin sisällä tänään itsenäisesti ilman koiraa. Pyörin ympäri huonetta sillä tuloksella, että Helkakin jo katsoi minua kummasti ja tuli innoissaan katsomaan, että mitäs nyt leikitään!! Voihan vaikeus, kun ilman koiraakin oman kävelyn hallitseminen on jo niin vaikeaa! En tiedä mitenkä osaisin ne oikein opettaa niin ettei ihan hirveän syvälle sysimetsään menisi.. Samaten se liikkeestä seisominen - en vaan osaa millään päättää, että miten siitä lähtisi opiskelemaan.