perjantai 8. elokuuta 2008

Lappalaiseurassa treenimässä ja treenailuja muutenkin


Oltiin Helkan kanssa illalla Siilinjärvellä Saharan kaukalolla treenailemassa n. 7 muun innokkaan kanssa. Menossa mukana myös yksi "vääränrotuinen" lapinkoirien lisäksi. ;) Kontaktitreeniä tuli mukavasti, kun mentiin yhdessä ympyrää ja vastakkain toisten kanssa. Helka haki innolla kontaktia ja yritin palkkailla hyvistä seuraamispaikoista. Jokunen vauhtiluoksetulo ja eteentuloharjoituksia. Ihan jees. Vauhtiluoksetuloista voisin iloita sellaista, että jätin Helkan vain paikoilleen istumaan ja juoksin karkuun - ja Helka pysyi hienosti paikoillaan lähtien kutsun kuultuaan tulemaan! :D Tein myös puolen minuutin ja minuutin mittaisia paikkamakuita ja jossain välissä vaikeutin kiertelemällä ympäriinsä, kävelemällä kauemmas ja pysyin jopa kiertämään Helkan ympäri niin että se pysyi paikoillaan! Ehkä tuo paikallaolokin tuosta vielä suttaantuu, vaikka se(kin! :D) tuntui jossain vaiheessa niin ylivoimaisen vaikealle.


Muuten Helka oli koirajoukossa suht korrektisti. Alkuun sitä taas vähän jänskäsi, kun tultiin viime minuuteilla ennen aloitusta mukaan ja jouduttiin suoraan hommiin. (Jos ei olisi onnistunut ajatuksissaan ajelemaan yhden tienhaaran ohi mennessä, niin olisi ehtinyt tekemään ne tavanomaiset rauhalliset treeneihin valmistautumiset..) Jäykisteli, tuijotti muita ja sitten kun joku tuijotti takaisin niin piti pörrätä. Nooh siitä se sitten taas meni, kun päästiin tekemään. Rinkiä kiertäessä yhdessä muiden kanssa sitä ahdistaa jos joku tulee liian lähelle taakse ja sitten pitää vilkuilla pahalla silmällä. Muutenkin toisten koirien tuijotus on yleensä sellainen asia joka saa Helkan tuntemaan olonsa epävarmaksi.


Niin ja eilenkin muuten treenailtiin ja jopa kummankin otuksen kanssa! Käytiin Millan ja Wagnerrin & Napin luona Räisälässä kyläilemässä. Alkuun käytiin pitkällä parin tunnin mittaisella lenkillä, jonka jälkeen paluumatkalla pysähdyttiin sorakentälle treenaamaan. Otin alkuun Kertun puuhailemaan Millan tehdessä juttuja Wagnerin kanssa. Paikallaoloa, seuraamista, luoksetua ja liikkeestä maahanmenoa. Paikallaolo oli aika fiasko.. Tähtäsin minuutin paikallaanoloon, mutta se olikin aivan supervaikeaa Kertulle tänään! Ties kuinka monesti palautin sen takaisin makuupaikalle sen lähtiessä innoissaan minua kohti ja aloitettiin minuutti uusiksi.. Viimein rouva uskoi ja pysyi paikoillaan. Itse kyllä piti jo melkein laskea kymmeneen. ;) Seuraamisissa paikka on sillä nykyään hyvin epäpätevä ja edistää innoissaan paljon. Intoa siinä kyllä on ihan kamalasti! En ole niin jaksanut sen kohdalla enää nipottaa edistämisistä ja vinoista perusasennoista, kun ei tokoiluilla enää ole sen kummempaa tavoitetta kuin tehdä Kerttu iloiseksi. Liikkeestä maahan menee vauhdilla ja luoksetulo sujuu edelleen.


Kertun jälkeen pääsi vuoroon Helka, jonka kanssa aloittelin seuraamispätkillä. Tein useamman askeleen mittaisia ja vau että oli kerrankin hienoa seuraamista Helkalta!! Paikka oli kiva ja silmistä paistoi ilo tekemiseen! :) Tein ihan vain muutaman pätkä välillä vapauttaen perusasennosta ja välillä lennosta. Eteentuloja eri matkoilta tehtiin taas ja Helkasta on mukavaa tulla eteen istumaan(alkuun sekin oli niin hankalaa ja ällöttävää). Se saattaa jopa tarjoilla eteentuloja muulloinkin. Sitten hömpöteltiin maahanmenojen ja istumisten kanssa. Kävelin eteenpäin ja koira ei käskyn alla --> käsky "maahan" tai "istu". Maahan on edelleenkin hyvin varma ja istumisissa saattaa tarjota maahanmenoa. Lopuksi paikallaoloa parin alle minuutin ja minuutin kestoilla. Odottaa hyvin ja pysyy valppana, paitsi yhdellä kerralla lopussa yritti yllätyksekseni nousta perusasentoon ennen kuin vapautin. Tätä kummastelen siksi, että en ole montaakaan kertaa käskenyt sitä maasta perusasentoon paikallaolon jälkeen( - ja ihan juuuri tuosta syystä). Hmm, eipä noista koirien aivotuksista aina tiedä.


Rullatreenejä ollaan Helka kanssa tehty myös lähes päivittäin viime aikoina kotipihassa ja muutama metsikössä. Rulla alkaa tarttumaan suuhun jo ihan automaattisesti ja sitten juostaan kovaa minun luo. Rulla tipahtaa matkan varrelle vieläkin joskus, mutta olen sitten vaan käskenyt tuomaan loppuun saakka. Näytölle menon se on alkanut nyt tajuta oikein kunnolla ja yrittää jopa varastaa sinne käskyä odottaessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti