Sivut

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Eloa ja oloa

Niin se oli sitten äkkiä ohi viimeinen varsinainen opiskelupäivä. Seuraavana aamuna käytiin vielä koko porukalla ulkoilemassa ja koirat saivat juoksennella vapaina lumisateessa ennen kuin oli Saijan, Harun ja Andon aika lähteä kotomaisemiinsa Ylöjärvelle. Kylläpä vaan tuntui kovin oudolle, kun talosta lähti niin iso osa heidän lähdettyään, niin muutenkin kuin tavarallisestikin. :(

Heli, Eemeli ja Severi jäivät sitten vielä meidän kanssa tänne ja seuraavana päivänä auringon paistellessa pitkästä aikaa kauniisti pilvettömältä taivaalta käytiin parin tunnin verran reippailemassa Silmäjärventiellä. Alunperin oli kyllä tarkoitus ottaa vain kuvia koirista koulun alueella, mutta niin se hyvä sää vain houkuttele etemmäs. :) Ulkoilun aikana tapahtui myös melkoinen ihme ja Helka leikki Severin kanssa ensimmäistä kertaa! Tämän tapahtuman jälkeen ollaankin sitten oltu muutenkin melko hyvää pataa keskenään ja sisälläkin on jopa harjoitettu yhteistä leikkiä!





Täältä löytyy lisää kuvia molempien päivien ulkoiluilta.

Nyt tämä viikko onkin sitten mennyt koulutehtäviä tehdessä valmiiksi ja muutenkin latautuen tulevaan. Maanantaina aloittelen työssäoppimisen tekemisen koulun hoitolalla. Ihan mukavalle tuntuu taas palailla sinne pitkästä aikaa. :) Huomen aamulle olisi minulle koettelemus edessä, kun nypimme luokkakaverini kanssa kääpiösnautserin. Saahan nähdä mitä siitä tulee - toivottavasti lopputulos olisi edes sellainen, että sen kehtaa trimmausportfolion osaksi laittaa. ;)

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Viimeisiä viedään

Opinnot Kannuksessa alkavat lähiopetuksen suhteen olla aivan loppusuoralla. Enää kaksi päivää opiskelua jäljellä. Sitten olisi edessä vielä yhden jakson verran työssäoppimista ennen kuin sitten huhtikuun lopulla pitäisi olla eläintenhoitajan paperit kourassa. Minä jäänkin Helkan kanssa Kannukseen vielä tekemään työssäoppimista useammaksi viikoksi, vaikka monilla tie vie jo pois Kannuksesta.

Tänään oli viimeisten käytännöntuntien ja lopputasojen aika. Ensiksi näytettiin tokojuttuja. Me Helkan kanssa tehtiin alokasluokasta seuraaminen, liikkeestä maahanmeno, luoksetulo ja hyppy. Odotukset oli kyllä taas kerran matalalla asian suhteen, kun viime kesäiset tokokoeyritykset muistui taas mieleen.. Seuraaminen meni ihan mukavasti ottaen huomioon, että ohjaaja oli aivan kauhusta kankeana kuten yleensäkin. :P Helka pysyi hyvin mukana kivalla paikkaa, paitsi juoksussa, jossa unohdin jo ensinnäki sanoa uuden seuraamiskäskyn ja muutenkin ollaan ties millon otettu tuollaista juoksupätkää viimeksi. Täyskäännöksistä sain lähinnä itse noottia, että teen ne huonosti ja muutenkii saisin kuulemma kävellä lyhkäisemmällä askeleella, kun koira on kummiskin niin pieni. :D Liikkeestä maahanmeno meni hyvin, siitä ei kai mitään ihmeempää mainittavaa. Luoksetulo meni yllättävänkin hyvin! Helka tuli suht vauhdikkaasti verrattuna siihen, että se ei kauheen vauhdikas oo oikein koskaan ollu ja tuli vielä omatoimisesti sivullekin, vaikkakin siinä hieman hidasti! :) Hypyssä sytytys oli kyllä koiralla vähän hitaanpuoleinen ja lähti siitä hyvin verkkaisesti, tehden oikein laiskan hypyn ja seisahtuen esteen taa. ;)

Kaikkein paras asia noissa oli kyllä ehdottomasti se, että Helka kykeni nyt keskittymään jo ensinnäkin yksittäisten liikkeitten ajan ja ilman nakkipalkkaa noitten neljän suorituksen ajan! :) Suoritusten välillä vain kehuin sitä suullisesti.

Lopuksi näytettiin vielä erikoistumistehtävämme, joksi Helkalle olin valinnut hajutunnistuksen. Ollaan sitä harjoiteltu kovin vähähkösti vasta tässä tämän vuoden puolella, mutta hyvin äkkiä se sen homman tajusi harjoitellessa. Helka siis tunnistaa kanelin neljästä muovirasiasta, joissa muissa on hajuina paprika, kardemumma ja tilli. Nyt tunnistusta piti sitten ensiksi yrittää näyttää sellaisessa hajutunnistukseen tarkoitetussa laatikossa, jossa on rei'issä lasipurkkeja hajuineen. Helkaa jänskäsi koko homma, kun ei oltu koskaan aiemmin muilla kuin purkeilla asiaa tehty ja eihän se oikein mitenkään siitä ottanut onnistuakseen. Kun purkit oli lattialla, niin kyllä se silloin kanelin hyvinkin sieltä ilmaisi, mutta sittenkin kun purkit olivat laatikon päällä, niin Helka vaan nosteli purkkeja lattialle ja kerran silleesti ilmaisi oikein hajunkin. :P Joo, se nyt ei ihan putkeen kyllä menny ton suhteen, ettei saanu sitä vaan noilla muovirasioilla pelkästään tehdä, mutta toivottavasti nyt opettajille kävi edes jotenkin ilmi, että kyllä ne niistä purkeista kanelia osaa tunnistaa.