Sivut

maanantai 10. tammikuuta 2011

Oilille ERI Kajaani KV:sta

Ihmeiden aika ei ole ohi ja kyllä yllätyin, kun minulle ojennettiin käteen punainen nauha odottamani keltaisen tai sinisen sijasta! Niin oli muutenkin arvostelulinjansa hyvin punasävyisenä pitänyt tuomari Paavo Mattila sitä mieltä, että Oili on erinomaisen arvoinen. Luokkasijoituksia ei sentäs tullut, eikä sitä viikonloppuna pitkästä aikaa käyttöön tullutta SA:ta. Arvostelukin on varsin kiva, vaikka vähän mua harmitti, kun siitä ei liikkeistä ollut mitään mainintaa. Keveydestä oli yllättäen mainintaa. ;)

"Hyvärakenteinen narttu, joka saisi olla hieman vankempi luustoinen. Hyvä pää, ilme ja korvat. Kaunis kaula. Hyvä runko, turkki ja häntä. Hyväasentoiset raajat. Kokonaisuus saisi olla voimakkaampi. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"

Oili käyttäytyi taas oikein mallikkaasti kehässä. Kehän laidalla se olisi ollut hirmuisen kiinnostunut kaikista mahdollisista koirista. Vaikka hallissa oli melkoinen tungos ja välillä kuului kovaäänisiä kuulutuksia, ei Oilia hätkäyttänyt yhtään, mistä olen hyvin iloinen. :)

Näyttelyssä nähtiin myös Oilin sisko Kikka, Dagolas Qullankallis. Kaunis tytteli ja oli se kyllä aikalailla Oilia vahvempi luustoltaan. Erinomaisen sai myös Kikka ollen junnuluokan 4.

Lopuksi pyörähdettiin kehässä esiintymässä vielä Dagolas kasvattajaluokan osasena. Kasvattajaryhmän tuloksena 2. KP. Ryhmässä esiintyi Oilin lisäksi D. Rakkaani Mun, D. Kultani Mun ja Dagolas Fantasy.

perjantai 7. tammikuuta 2011

2010 meni, 2011 tuli

Olisi kai aika niiden kuuluisien vuoden aloitusten, mitä tuli tehtyä ja mitä ei.

Vuosi 2010, mitä siitä jäi käteen ja mieleen..

Jos lähdetään ihan alusta, niin tammikuun aivan viimeisinä päivinä sain odottamani tiedon, että minua varten olisi Kempeleessä pentulaatikossa odottamassa pieni musta. Siinä pennun tuloa odotellessa loppui sitten niin hurjan nopeaa kuluneet päälle pari vuotta kennellinjalla opiskelun merkeissä. Onneksi sain lopulta sattumien kautta hieman lisäaikaa ja vietin pari kuukautta tehden työharjoittelua koulun hoitolalla. Miten mukavaa se olikaan ja jälkeen päin olen monet kerrat niin paljolti kaivannut sitä - se oli niin se mun juttu!



Oili haettiin maaliskuun lopulla Kannukseen. Pentulaatikossa nähtynä ja automatkalla niin rauhalliselta ja hiljaiselta vaikuttanut musta otus osoittautuikin heti uuteen kotiin päästyään olevansa aivan jotain muuta kuin sitä. Se oli itsenäinen ja huimi jo ekana päivänä vauhdilla itsekseen talon taakse ja se kiljunta mikä siitä yksinjäädessä lähti.. Pahoitteluni Iisakkilan asukeille ja hoitolan työtovereille. ;P Oilin tulosta ei mennyt montaa päivää, kun ikävän sattumuksen tuloksena Helka tikkasi Oilia naamaan kamalan veritulvan saattelemana ja sen jälkeen se ei ollutkaan helposti Oilia kaverikseen sulattaa..

Niin tuli sitten huhtikuun alku ja meidänkin oli aika jättää Kannus taakse. Elämänmuutos tuntui alkuun aika hankalalle ja sai hetken aikaa totutella todella siihen, että koti olikin nyt taas Siilinjärvellä. Parin vuoden elo Kannuksessa oli kyllä hurjan opettavainen elämänkoulu ja vaikka välillä tuntuikin raskaalle, niin se on jotain sellaista jota en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Jäi monta mukavaa muistoa, ystävää ja edelleen Kannus vierailee unissa hyvin usein.

Kotiin tultua alkoi suuri urakka, kun oli vuorossa opinnäytetyön kokoaminen(toki se oli pistetty alulle jo tammi-helmikuulla)! Työtunteja kului hurjasti tähän vaiheeseen ja välillä tuntui loppuvan usko, ettei tästä tule koskaan mitään enkä millään ehdi, mutta niin vaan tuli työ valmiiksi määräaikaan mennessä! Loppujen lopuksi se saikin mainioin hyväksynnän ja huhtikuun lopulla vietettiin valmistujaisjuhlia Kannuksessa.

Kevät oli kompostiaitojen aikaa. Talo oli pitkään aidattuna kahtia, kun Helka ei sietänyt vieläkään Oilia, eikä Oili taas tuntunut millään osaavan käyttäytyä säädyllisesti Helkan seurassa. Pikkuhiljaa siedätystyötä tehtiin niin että Oili oli samassa tilassa hihnan päässä ja vaikka sekin tuntui ikuisuusprojektilta, niin silleen vaan kävi että yhtenä päivänä Helka alkoi äkisti suvaita Oilin läsnäoloa ja aidoista päästiin. Nopeasti näistä kahdesta kasvoi erinomaiset ystävykset ja leikkikaverit.

Kesällä sain Iisalmesta postia, että olin päässyt vain varasijalle klinikkahoitajan koulutukseen.. Eikä senkään jälkeen yhteydenottoa tullut.

Loppukesästä sain sitten viimein käytyä ensimmäisen kerran työkkärissä ja niitä käyntejä sitten riittikin syksylle ja alkutalvelle. Ensin olin toiveikas ja etsin kovasti oman alan töitä, mutta pian sai huomata ja pudota niistä pilvilinnoista rytinällä alas. Kotiseudulta oman alan töiden löytäminen olisi ollut ehkä jokin lottovoittoon verrattava. Rima tuli alas päin, mutta mitään mun yhtälöön sopivaa ei siltikään tuntunut löytyvän minkään kiven alta.

Loppukesältä jäi erityisesti mieleen myös Sawo Show eli kolmen päivän talkootyö hirvittävässä helteessä. Lisäksi olin työvoimana mukana myös lappalaiskoirien kesäarkkarissa ja kesäleirillä Rautavaaralla. Osallistuttua tuli siis edes johonkin ja jotenkin.  Lisäksi jotain muuta pientä talkoohommaa koirajuttujen parissa. Joulukuulla sitten pääsin käymään tuttuun jokavuotiseen tapaan myös Messarissa.

Aivan lopulla vuotta sitten aamulla minut herättänyt tekstiviesti toi elämääni työtä ja tällä hetkellä työskentelen siilinjärveläisellä pesulalla kovasti koittaen oppia mestarimankeloijaksi. Raskasta, mutta ihan mukavaa työtä. Ja erityisesti kaivattua sisältöä arkeen! Niin ja rahaa!



Siinäpä kai se suunnilleen pääkohdittain.. Koulun loputtua koiraharrastelut ovat olleet todella vähällä, kun mihinkään ryhmiin on täällä seudulla vaikeaa päästä ja ehkä oma motivaatiokin on ollut tekemiseen hieman hukassa. Käytiin sentään kesällä Oilin kanssa suunnilleen viikottain hieman hömppäilemässä jotain lappalaiskoiraporukan yhteistreeneissä. Mitään erityisen mainittavaa ei kuitenkaan olla saatu aikaan. Oilin taitotasokin on vielä aivan olematon, mutta sentään arkielämän juttuja ja pohjia ollaan tehty, jotta niiden päälle voi sitten ehkä jotain rakennella kun sen aika on. Kertun kanssa harjoiteltiin myös vähän alokasluokan liikkeitä tokon suhteen ja vähän haaveilin koestarttiakin ensi vuodelle, mutta katsotaan nyt sitten jääkö se vaan ajatukseksi. Sitten ehkä jokin lause vielä koirakohtaisesti:

Kerttu:

- säilyi erinomaisen terveenä, silmäluomesta poistatettiin jo monta vuotta siinä hangannut rauhastukkeuma
- kävi useampia kertoja mätsäreissä esiintymässä erittäin iloisin mielin

Helka:

- Siilinjärven ryhmiksestä AVO H
- terveyspuoli edelleen ihan ok; keväällä punkit aiheuttivat melkoisen reaktion, mutta siitä selvittiin antibiootein; lisäkiloja on kertynyt monta

Oili:

- kolme pentuluokkiin osallistumista ja muutamia mätsäriesiintymisiä, hienosti sujuu esiintyminen
- terveys ok ja selvisi henkisesti erinomaisesti Helkan aiheuttamasta nappaisustakin
- osoittautunut luonteeltaan erittäin mielenkiintoiseksi persoonaksi; ei mikään penaalin terävin kynä, mutta tuntuu oppivan kuitenkin asioita ihan mukavasti ja muistavan niitä hyvin; tulee hyvin toimeen toisten koirien ja eläinten kanssa; ihmisiäkään ei mitenkään arkaile; itsenäinen se on vieläkin ja melko luonnonlapsi, mutta katsotaan mitä pakkauksesta vielä kasvaa


Vuosi 2011?

Hmm.. Tämä tuleva vuosi on taas hieman kysymysmerkki niin omalta kohdaltani kuin monen muunkin asian osalta. Jatkan nyt toistaiseksi ainakin työntekoa, mutta toisaalta takaraivossa mietityttää sekin, että pitäisikö vielä kokeilla syksyksi opiskelemaan hakemista.. Juurikin se klinikkapuoli on se mikä tälläkin hetkellä vielä kiinnostaa, ei oikein mitään uutta kiinnostuksen kohdetta ole ilmennyt. Kai se on vaan katsottava mihin elämä kuljettaa..

Koirien osaltakaan ei juurikaan mitään erityistä suunnitelmaa. Oilille on näyttelydebyytti junnuluokassa Kajaanissa tulossa nyt ihan parin päivän päästä, mutta nyt näyttää että turkki alkaa lähteä, joten en sitten edes tiedä milloin sitä seuraavan kerran uskaltaisi ajatella näytille. Helkalle ei ole näyttelyitä suunniteltuna ensi vuodelle ainakaan näillä näkymin. Kertun kanssa tullaan varmaan käymään jokusessa mätsärissä. Tottelevaisuuspuolelta en kyllä taida luvata yhtään mitään. Kertun kanssa ehkä jotain tehdään enempi, kunhan kevät tulee ja allekirjoittanut tarkenee olla hetken paljain käsin. Helkan kanssa ehkä joskus muistellaan jotain, mutta sen kanssa ei ainakaan mitään tavoitetta. Oilin kanssa toivon mukaan saan aikaiseksi kevään tullen hieman aktivoitua tokottelujen suhteen ja nyt tehdään talven ajan jotain pieniä juttuja sen suhteen sisätiloissa.

Toivottavasti kaikki kolme pysyy terveenä ja Kerttu toki erityisesti ikänsä puolesta. Helkan toivoisin saavani johonkin silmätarkkiin kevään aikana ja Oilinkin voisi ehkä silmätarkastaa siinä tapauksessa jo samalla. Oilin terveystarkit ovat ajankohtaiset joko ihan loppuvuodelle ehkä taikka sitten menee seuraavalle vuodelle. Katsotaan nyt.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Kerttu 13v.




Paljon onnea Kerttu! <3