Sivut

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Elä tätä päivää, uneksi huomisesta, opi eilisestä.

Tuntuu, että vasta hetki sitten istuin näytön äärellä samaa asiaa miettien. Vuosi se aikoo vaan taas väistämättä vaihtua toiseksi, joten pohdiskelua hieman historiankin kautta tähän vuoteen ja tulevaan.

10 vuotta sitten...
Vuosi 2002. Olin vaivaiset 14-vuotias kasiluokkalainen ja ollut reilun vuoden ajan koiranomistaja. Oltiin Kertun kanssa oltu ensimmäistä kertaa mukana Kennelliiton Suurleirillä Keuruulla, aloiteltu syksyllä agilityharrastus ja käyty ensimmäisissä mätsäreissä. Kerttukin oli vielä nuori vajaa 4-vuotias. Intoa ja kiinnostusta koiraharrasteluun oli vaikka muille jakaa.

5 vuotta sitten...
Vuosi 2007. Olin 19-vuotias, kahlannut lukion loppuun ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Laumaan oli liittynyt hartaudella toivottu ja suunniteltu ylioppilaslahjani Helka, jolla silläkin oli nyt jo reilu puoli vuotta ikää. Helkan kanssa olimme nyt asuneet kohta neljä kuukautta Kannuksessa, koska olin onnistunut pääsemään sisälle Kennellinjalle! Olin erittäin innostunut ja motivoitunut itseäni paljon kiinnostavista opiskeluista. Tämä vuosi toi paljon muutoksia elämäämme ja olimme tutustuneet muutamiin uusiin edelleenkin erittäin hyviin ja tärkeisiin ihmis- ja koiraystäviin. Helkan suhteen oli paljon suunnitelmia agilityn ja tokon suhteen ja tokon suhteen tehtiin pohjatyötä suunnitelmallisesti.

3 vuotta sitten...
Vuosi 2009. Olin 21-vuotias, kolmas vuosi Kennellinjalla ja aikalailla viimeiset ajat lähiopetusta meneillään. Päättötyö kovasti suunnitelman alla ja se MITÄ tulevaisuudessa, oli paljon mielessä. Helkakin oli ehtinyt reilun 2,5 vuoden ikään ja se oli juuri steriloitu. Kerttukin lähenteli jo 11 vuoden ikää. Helkan kanssa oli edeltävänä kesänä käyty kaksi erittäin noloa tokokoetta kokeilemassa ja treenausinto ja -usko melkolailla pakkasen puolella.. Ei Helkasta vain luonteensa puolesta olisi kokeisiin ja kisoihin. Eikä taitaisi sen enempää olla minustakaan. Mietteissä oli jo myös tulevaisuuden suhteen se, että seuraavana keväänä voisi olla jo mahdollisuus ottaa toinen koira ja ensimmäiset askeleet operaatio Oilissa oli otettu.

1 vuosi sitten...
Vuosi 2011. Asuin tällä kertaa aivan eri kantilla Suomea, Paimiossa, jossa olin kuukauden verran aloitellut klinikkaeläintenhoitajaopintoja. Mukana asuinkumppanina oli tällä kertaa kohta jo kahden vuoden ikää lähentyvä Oili. Helka sai jäädä tulevaksi vuodeksi asustelemaan kotiin Siilinjärvelle, sillä asuntossa oli paikka vain yhdelle koiralle ja sopeutuminen siihen olisi taatusti ollut Helkalle vaikeaa. Opiskeluihin oli taas intoa ja ala mielenkiintoinen. Koiraharrastamisissa mukana olo oli jo pidemmän aikaa ollut erittäin vähäistä. Kuluneena vuotena töiden takiakin oli jo hankalaa päästä mukaan mihinkään ryhmiin, eikä omaehtoiseen treenailuun oikein löytynyt pitkään kestävää motivaatiota. Muuten toki tuli seurailtua koira- ja lapinkoiramaailmaa tiiviisti.

Nyt ja tänä vuonna...
Olen TAAS vaihteeksi työtön ja elämänsuunnitelmien suhteen kysymysmerkkinä! Vuosi vilahti ohi erittäin nopeasti opiskelun merkeissä ja majapaikka oli milloin Paimiossa, Siilinjärvellä ja Joensuussa. Mukaan mahtui niin lähiopetusta kuin harjoittelujaksoja, sekä päättötyö. Lopputulemana kaikesta tästä sain opiskeluni päätökseen Paimiossa ja paperin kouraan ammattitutkintoon valmentavasta koulutuksesta. Koiraharrastus on edelleen ollut aikalailla "hengessä mukana" -olemista, muutamissa näyttelyissä tuli koirien kanssa vain käytyä ja itse kävin myös kameran kera kyykkimässä niin näyttely-, toko- kuin agilitykehienkin reunoilla. Kuten (valitettavasti!) itsellekin, niin myös koirillekin on tullut ikää, mutta entisellä kokoonpanolla edelleen mennään ja elämänmietintämajapaikkana taas Siilinjärvi. Mitä sitten, en tiedä..?

Koirat viettivät vuoden aikalailla peruselämää. Pari näyttelykäyntiä Helkalle ja Oilille, Kertulle jokunen mätsäri ennen kesää, jolloin sairastelut alkoivat. Terveyspuolen suhteen tämä vuosi ei ole ollut parhaimmasta päästä, etenkään Kertun kohdalla. Ikä alkaa tehdä tehtäväänsä ja olin aika epätoivoinen kesän ja vielä alkusyksynkin aikana, että se 14-vuotis syntymäpäivänsä vielä näkisi. Tällä hetkellä lääkitykset on saatu kohdilleen ja Kerttu elää hyvää iloista elämää. Lenkkeilyt ollaan taas saatu palautettua aivan lähes entisiksi, jo noin kolmeen kilometriin päivässä ja Kerttu nauttii liikkumisesta. Lenkille lähtö on edelleen sen elämässä päivän kohokohtia ruokailujen lisäksi. Helka ja Oili sentään ovat olleet perusterveitä, mutta Oilin luustokuvaustulokset eivät olleet sitä priimaa, jota olisi toki toivonut. Harrastuspuolella hiljaista. Silloin tällöin jotain hupitokohömppäilyä Oilille ja Helkalle.

Ensi vuonna... Tavoitteet?
Hah, voi kunpa tietäisikin! Itselleni päätavoite olisi nyt työllistyä jotenkin ja johonkin sekä asumisjärjestelyiden miettiminen. Talkoopanoksella rotuyhdistyksen jutuissa ja kevättalvelle olen pohdiskellut, josko lähtisi kehäsihteerikurssille.

Koirien suhteen toivoisin, että Kertun vointi pysyisi vielä pitkään hyvänä ja muutkin entisessä terveydentilassaan. Mennään sen suhteen päivä kerrallaan ja ollaan iloisia jokaisesta hyvästä päivästä. Ehkä näyttely tai pari jossakin kohtaa Helkalle ja kenties Oilillekin. Normaalia eloa ja oloa, lenkkeilyä, luontoretkistä nautiskelua ja pihalla rallittelua.

Näissä ehkä on jo kullekin osapuolelle tarpeeksi toteutettavaa ja muu ylimääräinen plussaa - jos ylimääräistä sattuu tulemaan. ;)

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

lauantai 8. joulukuuta 2012

Bikini-Oili mätsärissä

Maiju tahtoi välttämättä viedä alastoman Oilin mätsäriin, joten niinpä sitä sitten suunnattiin itsenäisyyspäivän mätsäriin Telkkistentien hallille Kuopioon. Matkaseuraksi saatiin myös Milla ja Touho-gordoni.

Siinäpä se päivä sitten hujahtikin kehän laidalla istuksiessa ja viimein koitti meidän poppoon koirien vuoro aikuisten koirien luokassa. Oili sai parikseen blue merlen pitkäkarvaisen collien ja tästä parista sitten Oilille sininen nauha. Oilin esiintymiset menivät ihan mukavasti ja yllättävän vähän nenäkin taipui ruohomaton pintaan ravatessa. Sinisen nauhan saaneiden kehässä kilpailijoita oli yhteensä 8 ja kappas vain bikini-Oili ottikin nelossijan! :D Seisomisissa se pönötteli kyllä asennossa paikoillaan tuomarin tuumiessa sijoituksia. Milla ja Touho ravailivatkin sitten hienosti punaisten 3. sijalle, joten hienosti meni heidänkin osaltaan! Kaikenkaikkiaan aikuisissa esiintyi yhteensä 17 koiraa.

Täytyy vielä mainita, että palkinnot olivat kyllä suoraan sanottuna huonot sinisten sijoittuneille - vain pieni suklainen kuusenpallo! o_O Joo kyllä, ei ne palkinnot se mätsärin pääasia ole, mutta jos 8€ tuosta maksaa, niin toivoisi kyllä että sijoituksille päässeille olisi jotain kunnollista palkintoa. (Verrokkina punaisten kehissä sijoittuneille taas oli palkintoina 10€:n lahjakortit ja pokaalit.) Edes jotain herkkupussia tai puruluuta koiralle, itse en niinkään niitä pokaaleja ja ruusukkeita arvosta. Mutta makuasioita nämä ja kukin tekee kai tyylillään, mutta itse kun olen mukana mätsärinjärjestämisporukoissa ollut niin olen aina koittanut pitää huolen, että sijoittuneille olisi jotain kohtuullista palkintoa.

Pari kuvatodistetta laatua alkeellinen kamerapuhelin! :D



perjantai 16. marraskuuta 2012

Helka hierottavana

Helka pääsi eilen käymään eläinfysioterapeutin käsittelyssä hierottavana. Odotushuoneessa se oli jo aivan jännittynyt ja kuunteli suu rutussa outoja ääniä. Hierojatätikin piti sitten haukkua siinä jännitystilassa ennen kuin huomasi ettei se mikään hirvitys ollutkaan.Liikkeitä ja yleisolemusta tarkasteltiin pikaisesti käytävässä ja kerroin omia huomioitani Helkasta ja sen liikkeistä. Kävellessä se menee usein melko kyyryssä ja takaliikkeet ovat melko lyhyet ja voimattomat.

Huoneeseen päästyä Helka oli sitä mieltä, että ou nou nyt kyllä taisi tulla noutaja ja koitti piiloutua penkin alle. ;) Hierontamatolle sen sai vetää väkisin, mutta sitten kun kyljelleen päästiin, niin rentoutuminen alkoi!

Tunnin verran Helka siinä sitten käsittelyä sai ja olihan sillä jumeja niinkuin olin jo havainnutkin. Selässä oli kireyksiä, lapojen ja lonkkien ympäristössä myös. Saatiin kotiin ohjeita joilla nyt koitetaan sitten irroitella ylösvetäytyneitä lapoja alemmas ja saataisiin lonkkien seudulta pinkeyksiä pois ja sitä kautta ehkä hieman parempaa liikettä takapäähän ja ryhtiä olemukseen. Helkan takaliikehän on aika tahtonut olla kamalan lyhyt ja melko voimaton. Osittain tämä lyhyt takaliike voi varmasti johtua Helkan takapään rakenteesta(pitkä lanne ja jyrkkä lantio), mutta kuten olen itsekin aiemmin epäillyt, niin myös fyssari oli sitä mieltä että osittain syynä voi olla myös Helkan luonne. Se vetää ujon luonteensa puoleen varmasti jo itseään kyyryyn ja sitten tämä voi vähän oravanpyörän tavoin vähitelle aiheuttaa jumiutumisia ja kerryttää niitä enemmän ja enemmän pikkuhiljaa.

Hyvin Helka kuulemma käsittelyssä pehmeni, eikä mitään erityisempia puolieroja kuulemma löytynyt. Hienosti Helka aina lopulta käsittelyyn rentoutuu, kunhan alun jännityksestään pääsee. Kaksi kertaa aiemminkinhan Helka on hierottavana käynyt(selästä löytyi jumitusta silloinkin), siitä lienee varmaankin jo parisen vuotta aikaa. Silloinkin oli melkolailla sama juttu, että alkuun jännitti ja sitten erittäin hienosti rentoutui käsittelyyn. Ensimmäisellä hierontakerrallaan Helka sai silloin oikein kehuja siitä, kun rentoutui käsittelyyn kuin vanha tekijä!

Käsittelyn lopuksi Helka sai fyssarilta koirankeksin palkaksi ja sittenpä Helka oli sitä mieltä, että tää onkin kyllä aivan huipputäti kun niin mukavasti paikkoja hieroskeli ja vielä herkkuakin sai! ;) Ovesta lähti sitten ulos varsin rentoutuneen oloinen ja hyvällä mielellä oleva koira häntä pystyssä, aivan selkeästi erilainen kuin mitä sisään tuli! Kotonakin eilen ja tänään Helka on tuntunut olevan hyvin hyväntuulinen ja rento!

Nyt jatketaan kotiohjein ja koitetaan saada parempi olo ylläpidettyä!

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun

Viikko sitten reissailtiin Oilin kanssa Laukaassa, jossa lauantaina ensin vietettiin päivä katsellen lappalaiskoirien rotumestaruustottelevaisuuskoetta ja sunnuntaina sitten pyörittiin hengailtiin näyttelytouhujen katveessa. Yö vietettiin Helin ja Severin kera Laukaassa Vuolake-hotellissa, jota voin kyllä lämpimästi suositella, jos sieltä päin majapaikkaa kaipailee - erittäin miellyttävä ja kohtuuhintainen paikka! Oili oli reissulla matkassa vain turistina ja ehkä hyväkin niin, koska karva alkoikin olla siinä vaiheessa irti jo isoina tuppoina (tällä hetkellä pohjavillat ovatkin jo historiaa ja Oili viettää taas hetken bikinimuodissa). :P Paula ikuistikin Oilin taas muutamilla kuvilla erkkarin yhteydessä.
























Oli kyllä taas kerran varsin mukava ja rentouttava erkkarireissu! Tuli tähän väliin kyllä oikein tarpeeseen! Juuri ennen erkkaria minulla tuli päätökseen neljän viikon harjoittelujakso Kuopion Eläinlääkärikeskuksella ja muutama viikko sitten sain jo opinnäytetyönkin palautettua. Nyt sitten opiskeluni päättyvät virallisesti ensi viikon perjantaina ja odottelen paperia tulevaksi postitse! Pitkän välimatkan takia en enää palaa Paimioon päättäjäisiin. Syksy on kyllä ollut erittäin kiireistä ja stressaavaakin aikaa koulujuttujen puoleen. Nyt sitten pitäisi taas mietti tulevaisuutta ja erityisesti sitä, että mitä seuraavaksi?

Eilen patikoitiin taas pitkästä aikaa Millan ja koirien kanssa Kinahmissa. Sää oli mahdottoman upea: pikkupakkasta, kuuraa ja aurinkoa! Se yhdistettynä hyvään seuraan ja kauniiseen luontoon, niin voiko enää parempaa olla! Koirat saivat taas juoksennella pitkin metsiä. Helka ja Oili tosin vain vuoronperään - vuoden takaisesta en halunnut ottaa toisintoa! ;) Kilometrejä kertyi jalkojen alle parisenkymmentä, välissä evästeltiin makkaralla ja koiranmakkaralla laavulla nuotion ääressä ja pimeän paluumatkan hienoisten pulmatilanteiden jälkeen päästiin samalla kokoonpanolla lähtöpaikkaan takaisin. Tänään ollaankin sitten otettu vähän rennommin ja verrytelty jumiutuneita lihaksia. ;) Alla pari otosta retkeilyltä.





















Kerttu on voinut viime aikoina melko hyvin ja voisi sanoa, että erittäin hyvin verrattuna viime kesään.. Lääkityksiä menee aamua iltaa, mutta ne on nyt saatu kohdilleen ja Kertun olo on ollut parempi. Lenkit mennään Kertun kanssa nyt spesiaalisti jaksamisen mukaan lyhempinä, vaikka mielellään se Kerttu edelleen kävelisi ja lenkillelähtö on nykyäänkin vielä huippujuttu! Toivotaan, että tämä parempi olo nyt säilyy jatkossakin ja elämänpilke silmäkulmassa!



Syyskuvia tytöistä löytyy lisää galleriastamme!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Köyliön ryhmis

Ei näköjään onnistu mitenkään tämä asiallisin välein päivittely.. :P Paimiossa on nyt vietetty Oilin kanssa jo neljä viikkoa ja enää yksi viikko lähijaksoa edessä ja tulevana perjantaina lähdetään jo taittamaan matkaa kohti Savoa! Juurikaan mitään mainittavan erikoista ei ole tapahtunut, normaalia eloa ja oloa vaan vietetty.

Mainittavin asia viime viikoilta on ehkä se, että syyskuun 1. päivä käytiin Oilin kanssa näyttelyssä Köyliössä. Tuomari Kirsi Honkanen arvioitsi Oilin näin:

"Erittäin hyvän tyyppinen narttu, joka esiintyy tänään niukassa karvapeitteessä. Linjakas nartun pää. Miellyttävä ilme. Hieman kookkaat korvat. Hyvä kaula, selkä sekä häntä. Hyvä rintakehän malli. Sopiva raajaluuston vahvuus. Riittävät kulmaukset. Saisi liikkua paremmalla askelpituudella. Hieman pehmeä karvanlaatu. Esiintyy ja esitetään hyvin. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä."

AVO EH2

Vaikka tuomari kehuukin arvostelussa esiintymistä, niin minusta se oli kyllä vallan huonoa. Kyllähän se paikallaan tönötti mainiosti ja antoi tutkia moitteetta, mutta se liikkuminen.. 8-) Nenä vain viistäisi koko ajan maata tai sitten sitä saa oikein vetää perässään. Ei vaan kiinnosta esiintyminen sitten yhtään.. Mitä ihmettä minä aina koirilleni onnistun tekemään, kun esiintyminen on aina tällaista epäkiinnostunutta! Huoh.. Tosin Kerttua ei ole koskaan tarvinnut laskea tähän kastiin, sitä kyllä on kiinnostanut! Tämän päivän palkintosija tuli kuulemma erityisesti tuosta karvapeitteen puuttumisesta. Totesin lopuksi tuomarille, että oikeastaan sitä ei tällä hetkellä edes puutu, kun se on parhaimmassa mahdollisessa karvassaan tällä hetkellä! Vähän tuomaria huvitti. ;)

Joo, mutta nyt taidetaan pitää ihan jonkin verran taukoa kehistä ainakin Oilin osalta. Turkki kun on mitä on (olematon!) ja muutenkin kokonaisuus luustoltaan niin kevyt, eikä esiintyminenkään kiinnosta, niin hoitakoot muut sen kehänauhojen sisällä pyörimisen.. Syyserkkariinkaan en nyt tänä vuonna ilmoita ketään, lähden vaan kameran kera katselemaan ja muita kannustamaan.

Kotoa on nyt kuulunut sellaisia kuulumisia, että Kerttu on nyt lääkesäätämisten ja fysioterapian tuloksena ollut hieman paremmassa voinnissa. Ilmeisesti se lantion muutos siellä nyt on aiheuttanut kipua. Toki osaltaan myös lonkatkin voivat vaikuttaa, mistäpä sen voi varmaksi ihminen tietää, kun ei ne koirat osaa kertoa..

maanantai 13. elokuuta 2012

Romaania kesästä

No niin, paljon on aikaa edellisistä kuulumisista. Mistähän sitä aloittaisikaan!

Toukokuun lopulla koulu päättyi taas kesän ajaksi ja minulla oli viikon loma kotopuolessa ennen harjoittelujakson alkua. Lomalla ollessani käytin Kerttua eläinlääkärissä, koska se oli kevään aikana alkanut läähättelemään paljon enemmän ja tuntui että ylämäkiä noustessa hengästyi herkemmin jne. Sydämeen kohdistui epäily erityisesti, mutta Jynkässä sydän sitten kuunneltiin ja ultrattiin perusteellisesti, eikä sieltä mitään poikkeavuutta tai moitetta toiminnasta löytynyt. Lääkäri sitten tutki Kerttua muutenkin ja takajalkoja taaksepäin taivutellessa Kerttu ulahti. Lonkkien seudulta löytyi kipua ja tultiin sitten siihen tulokseen, että katsotaan lonkkien tilanne röntgenkuvista, kun Kerttuahan ei ole aiemmin koskaan kuvattu. Niinpähän sieltä sitten melko voimakkaita nivelrikkomuutoksia löytyikin ja lannerangasta ristiluun ja viimeisen lannenikaman välistä myös jotain muutosta. Tässä linkit Kertun lonkkakuvaan ja lannerankakuvaan. Oikea lonkka näyttää selkeästi huonommalle. Eikähän nuo lonkat varmasti ole nuorempanakaan mitään aivan priimaa olleet.. Kerttu sai sitten tulehduskipulääkekuurin, neljän kerran Cartrophen-pistossarjan ja särkylääkettä tarvittaessa annettavaksi.

Kesäkuun alkupäivinä muutettiin Oilin kanssa majamme kesäksi Joensuuhun. Sain alivuokralle huoneen kolmiosta aivan Joensuun keskustasta. Oili sopeutui mainiosti kaupunkielämäänkin. Se oli jo ensimmäisenä iltana niin kuin olisi asunut kaupungissa ja kerrostalossa aina! 4.6. kesäkuuta aloitin sitten kesän harjoittelun Eläintohtori Kivuttomalla. Kesäkuulla oli myös parit isot koiratapahtumuta Kuopiossa ja olin TOKO:n SM -kisoissa ja Agirodussa katselemassa menoa. Agirodussa tapasin ensimmäistä kertaa pentulaatikon jälkeen myös Helkan Pyry-veljen(Miskajasmin Kuunkehrä). Helkakin oli mukana veljeä tapaamassa. Varsin kiva koira tämä Pyry ja hienosti sujui agilityssä kisailutkin! :)


Helka ja Pyry

Kuun vaihteen tienoilla kotiporukat olivat käyttäneet Kerttua sitten uudelleen lääkärissä, kun tuntui että särkylääkeestä huolimatta se läähätteli edelleen voimakkaasti. Kerttu sai lisäksi reseptin voimakkaampaan hermoston kautta vaikuttavaan kipulääkkeeseen varuilta ja testattavaksi nesteenpoistolääkettä. Nesteenpoistolääkkeelläkään ei kuitenkaan ollut selkeitä helpottavampia vaikutuksia oloon. Heinäkuun alussa Kertun poski sitten taas turposi samaan tapaan kuin viime kesänä, mutta tällä kertaa oikealta puolelta! Olo sillä muuttui myös kovin levottomaksi ja läähätteleväksi. Yöllä se ei oikein saanut nukuttua ja päivisinkin eläminen oli vaan sellaista vaeltelua ja lähelle tunkemista. Poistaahan se hammas sitten piti ja taas kerran oli lääkärireissu tehtävä. Röntgenissä oli näkynyt selkeästi paise/tulehdusmuutoksia P4-hampaan juuressa ja osa juurista oli ilmeisesti myös tulehduksen takia ollut jo syöpymässä pois. Kuulemma tämä tilanne on voinut muhia jo viikkoja ja jopa kuukausia, vaikkei siitä ollutkaan päällepäin ennen poskeen tullutta paisetta huomattu mitään! Poisto meni hyvin ja toiveissa oli, että jospa tämä nyt tästä helpottaisi ja Kerttu sai 3 viikon tujun antibioottikuurin, jolla pitäisi kaikki tulehduksen poikaset lähteä leukaluusta!

Ei kuitenkaan helpottanut.. Hampaanpoistoaukko parani kyllä normaaliin tapaan ja nopeaan, mutta muuten Kertun olo oli ajoittain todella vaikeaa. :( Millään ei pystynyt asettumaan aloilleen, läähätti kovasti ja koko ajan halusi olla ihmisten lähellä. Välillä se tuntui olevan melkein koko päivän jalkeilla ennen kuin pystyi rauhoittumaan lepäämään aloilleen, mikä alkoikin sitten näkymään jo takapäässä. Monta lääkärireissua tuli porukoitten asian tiimoilta tehtyä eikä vahvemmasta kipulääkkeestäkään ollut Kertulle apua. Se ei soveltunut Kertulle yhtään ja oli aiheuttanut jotain harhoja jne.! Kuitenkin sitten, kun tilanne alkoi jo näyttää toivottomalle ja vaihtoehdotkin melkolailla olemattomille, tapahtui jostain syystä käänne parempaan! Kerttu pystyi taas nukkumaan öisin ja rauhoittumaan levolle päivisinkin, eikä elämä ollut vain edestakaisin ja ympäriinsä ravaamista ja läähätystä. 

Heinäkuulla puolessa välissä minulla oli viikko lomaa ja silloin oli kesäreissun aika. 14. päivä aloitettiin reissu Leivonmäeltä ryhmänäyttelystä, jonne Helka oli ilmoitettu. Helka esiintyi avoimessa luokassa saaden laatumaininnan EH ja tuomari Jaana Hartus kirjoitutti arvosteluun Helkasta näin:

"Keskikokoinen mittasuhteiltaan oikea narttu, jolle toivoisin aavistuksen enemmän raajaluustoa. Hieman kevytpiirteinen pää. Kookkaat pyöreät silmät & teräväkärkiset korvat. Hyvä kaula. Riittävästi kulmautuneet raajat. Tyypilliset sivuliikkeet. Ahdas takaa. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"


Varsin hyvin siis meni ja ihanhan tuo Helkaa kuvaava arvostelu olikin! :) Helka pääsi esiintymään myös Miskajasmin kennelin kasvattajaryhmään, joka saavutti tällä kertaa tuloksen KASV1. Kunniapalkintoa ei ryhmälle tullut tällä kertaa kuulemma siksi, etteivät turkit olleet kaikilla aivan parhaimmillaan. Hienointa oli kuitenkin, että saatiin ryhmä esitettyä! :)


Vasemmalta alkaen: M. Kuunsäde "Helka", M. Talventähti "Senja", M. Priitta "Priita" ja M. Ruustiina "Ruusa"

Ryhmänäyttelyssä oli mukana myös Helkan velipuoli Severi(Miskajasmin Olkihattu) Heli-emäntineen ja yhdessä heidän kanssaan jatkettiin sitten matkaa Leivonmäen kansallispuistoon vähän matkan päähän, johon oli tarkoituksena leiriytyä yöksi. Paikkaa vähän haeskeltiin ja kansallispuiston alueella käveleskeltiin ja saatiinpa telttakin viimein pystytettyä varsin mallikkaasti miellyttävään paikkaan! Yöllä nukutti makiasti ja koirat makasivat myös reporankoina päivän jäljiltä. ;) Aamulla herättiin virkeinä ja aamupalailtiin mukavasti järven rannalla! Sitten telttavermeet pussiin ja Joutsassa kaupassakäynnin jälkeen suunnattiin auton nokka kohti Orilammen Majaa Valkealassa - Lappalaiskoirien kesäleirille siis! Näissä samoissa maisemissahan oltiin Kertun kanssa mukana vuonna 2005 ensimmäisellä lappalaiskoiraleirillämme! :) 


Leiri sujui mukavasti, vaikka vettä tuntuikin haluavan sataa ihan joka välissä ja vaatteita sai kyllä olla kuivattelemassa vähän väliä! :P Leirin aikana osallistuttiin illanviettoihin, kuunneltiin luentoa koirahieronnasta, seurailtiin jalostustarkastuksia, pohdittiin visaisia kysymyksiä luontopolulla ja harjoiteltiin koirien kanssa harrasteryhmissä. Oilin kanssa kävimme kerran opiskelemassa jäljestystä makkararuudun ja lyhyen oikean jäljen muodossa. Mukavasti Oili tähän hommaan rauhoittui ja keskittyikin ja teki varsin hienot suoritukset! :) Helkan kanssa oltiin kaatosateessa hakumetsässä ja tehtiin helppo harjoitus näkölähtönä. Helka oli innoissaan, kun tajusi mikä oli homman nimi, mutta oli sitten itse harjoituksen aikana kovin hämillään tilanteesta ja arasteli hieman. Jotenkin tuntui, että tämä harjoitus oli Helkalle vähän liian helppo, kun olihan se tottunut Kannus-aikoina jo etsimään valmiiksi piiloutuneita "ukkoja". Yhtenä iltana käytiin myös tutustumassa rally-tokon maailmaan molempien tyttösten kanssa ja suoritettiin alokasluokan rataan molempien kanssa. Ihan ei mulle vielä tälläkään kertaa tämä rally-tokon maailma ja hohto auennut, mutta ihan hauskaa oli lajiin tutustua. ;)


Oili kiihdytyskilpailussa.

Aika leirillä hujahti kyllä nopeaan hyvässä seurassa ja kaikenlaista puuhaillessa. Kotiinlähtöpäivä koitti pian, mutta vielä sinä aamupäivänä vietettiin leirin päätöstä leirinäyttelyn muodossa. Severi edusti ensin hienosti itsensä urosten 3. sijalle! Helka ja Oili esiintyivät narttujen luokassa molemmat ihan mallikelpoisesti ja Helka esiintyi Helin kanssa jopa narttujen kauneimmaksi asti - mitä kummaa! :D  Lopuksi näyttelyn kauneimmat uros ja narttu kisasivat vielä vastakkain ja komea Halti(Lukumon Carvajal) vei voiton ansaitusti! Helkaa jo vähän kyllästytti ravaaminen siinä vaiheessa. ;) 


Helka leirinäyttelyssä.


Lapinsalmen riippusiltaa ylittämässä Repoveden kansallispuistossa.

Leirin päätöskahvien jälkeen kurvattiin vielä Repoveden kansallispuiston kautta, kun minä olin himoinnut Lapinsalmen sillalle menoa ja kun kerran sääkin oli kuiva! Pieni matka siinä käveltiin ja ihmeteltiin luonnon ihmeitä. Sillan kävin ylittämässä ensiksi Helkan ja Oilin kanssa ja sitten vielä Severin kanssa, kun Heli ei houkutteluista huolimatta siltaa ylittämään! :D Reippaasti koirat ylittivät riippusiltaa, vaikka erityisesti Severiä vähän jännitti, kun alla näkyi pitkä pudotus ja vettä. :) Kotimatka sujui sekin seurassa nopeaan, kun Heli tuli Severin kanssa meille seuraavaan päivään asti, jolloin käytiin mölliagilitykisoissa Sorsasalossa. Kokonaisuutena ei voi todeta kuin että mahti reissu! :)

Heinäkuulla meillä kyläili myös serkkujemme kera kultainennoutaja Tofu(Too Icy Highwayman) ja saatiinpa porukasta uintiretken jälkeen ihan kiva yhteiskuva. :)


Nyt on sitten jo elokuu kohta puolessa ja ilma on muuttunut jo selkeästi syksyiseksi. Viikko sitten minä olin Sawo Show'ssa junior handler -kehällä talkoohommissa ja sunnuntaina ehdin seurata lapinkoirakehänkin. Lauantaina myös Oili oli mukana turistina, kun näyttelyyn oli saapunut myös Oilin Max-veli(Dagolas Qultapoju) Norjasta ja Nilla-sisko(Dagolas Quningatar) ja Simo-isä(Aegirsson Duncan Mac Leod), jotka ovat nyt asuneet muutaman vuoden Ranskassa. Sukulaisilla olikin erittäin hieno viikonloppu ja velipoika otti Suomen muotovalion arvon lisäksi myös RYP3 ja RYP4 -sijoitukset isoissa kehissä, isä tuli myöskin Suomen valioksi ja sisko sai ensimmäisen SERT:insä! :) Minä elin jännittäviä hetkiä kehänlaidalla kannustaessa! ;) Siskokset Oili ja Nilla saatiin myös yhteiskuvaan ja onpa niissä paljon samaa, vaikka niin paljon eroavaisuuksiakin! Tämä molempien rillipääväritys on kyllä aivan ihana! Muutenkin Nilla oli kyllä luonteeltaan aivan valloittava! Hyvin paljon Oilin oloinen, melko vilkas ja väräh Oilin fiksumman oloinen. ;) Tässä koko Q-pentueessa on kyllä luonnegeenit osuneet kohdalleen! Kaikki vaikuttavat olevan sopeutuvaisia, ystävällisiä ja sosiaalisia luoteeltaan, kuten vanhempansakin. :)

Sisarukset Oili ja Nilla

Max-veli















Simo-isä




















Minun työharjoitteluni Joensuussa loppui nyt viime torstaina ja nyt olisi vielä viikon verran lomaa edessä ennen kuin koulu jatkuu taas Paimiossa. Harjoittelujakso oli varsin antoisa ja ehkä jotain uutta oppia tarttui taas mukaan! Joensuu oli kaupunkina ihan miellyttävä ja mukavia muistoja jäi tältä kesältä. 

Kertun pitkä antibiootti on nyt viimein loppunut. Vointi on nyt ollut heinäkuuta parempaa, mutta nyt sitten viime viikon lopulla Kerttu oli karannut pihasta ja käynyt juoksemassa reilun puoli tuntia metsässä, niin jalat on sen jälkeen olleet melko kankeat. Nyt mennään päivä kerrallaan voinnin mukaan toivoen toki, että niitä hyviä päiviä vielä olisi useampia jäljellä.

lauantai 11. elokuuta 2012

Blogin muutto

Blogimme on nyt muuttanut Vuodatuksesta Bloggeriin. Blogikirjoittelussa onkin nyt ollut pitkä tauko, kun Vuodatuksen blogipalvelu on ollut korjauksen alla kesäkuun lopulta lähtien. Kaikki vanhat kirjoitukset on nyt siirretty tänne Bloggeriin, jossa blogikirjoittelu jatkossa jatkuu. 

Hieman on vielä uuden ulkoasun muokkailu kesken ja vanhoihin kirjoitukseen koitan parhaani mukaan vähitellen palautella Vuodatuksen ongelmien takia bittiavaruuteen kadonneita kuvia.

Kesän kuulumisia päivittynee lähiaikoina! Kaikenlaista on tapahtunut.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Kertun mätsäröintejä

Kerttu oli helatorstain ja menneen viikonlopun aikana esiintynyt mätsärikehissä siskoni kanssa kahteen kertaan. Mummukoiralla oli ollut tosi KIVAA, esiintymiset olivat menneet kuulemma hyvin ja tuloksetkin mukavia! :) Hyvä!

17.5. Suomen Collieyhdistyksen Savo-Karjalan alaosaston järjestämässä mätsärissä Lemmikki Oy:n pihalla Kuopiossa tuloksella veteraanien punaisten 2. Osallistujia oli veteraaneissa ollut tällä kertaa hienot 9 kpl! :)

19.5. KPSH ry:n match show'ssa Kuopiossa Telkkistentien hallilla sijoitus oli ollut veteraanien 3. Osallistujia yhteensä 4.

tiistai 15. toukokuuta 2012

Viralliset tulokset

Tänään oli tullut s-postiin Oilin viralliset lonkka- ja kyynärkuvauslausunnot:

Lonkat: C/C
Kyynärät: 0/0


Niinhän siinä vaan kävi, että ikävä aavistukseni lonkkatuloksesta piti paikkansa. Mitään lisähuomautuksia ei lausunnossa lonkkienkaan suhteen ollut, vaan johan sen kuvista näki, että löysyyttä ja melko matalat lonkkamaljat on. Harmittaahan se, mutta eiköhän Oili noilla ihan entiseen malliin vauhdikkaasti ja iloisesti koko koiranelämänsä elä.

Nyt olisi vielä tämä ja seuraava viikko koulua Paimiossa jäljellä. Sitten viikoksi lomalle kotopuoleen ja kesäkuun alussa alkaa työharjoittelu Joensuussa, minne pitäisi sitten väliaikaisesti muuttaa asumaan. Kyllä tulee näköjään Suomen eri sopukat hyvin tutuiksi asumisen suhteen näin opiskelun merkeissä! Oilille odottelisin juoksua kohta puoliin saapuvaksi. 6kk edellisen alusta tuli juuri näinä päivinä täyteen ja muutama viikko päälle 6kk on Oilin juoksuväli aina melko tarkkaan ollut.

perjantai 4. toukokuuta 2012

Oili luustokuvissa

Oili oli eilen koulumme klinikalla lonkka-, kyynär- ja selkäkuvissa. Lonkissa oli selvää löysyyttä, mutta selkä- ja kaularangassa ei ollut mitään moitittavaa ja kyynärätkin vaikuttivat ihan puhtaille. Lonkista eläinlääkärin arvio oli B/B. Itse olisin veikannut C/C, vaan katsotaan millaisiksi viisaammat ne Kennelliitossa aikanaan lausuvat. :P Onneksi mitään jättikatastrofia ei ollut nivelissä, se oli pääasia! Jos kiinnostaa, niin Oilin röntgenkuvia voi katsella näistä linkeistä:

Lonkat
Vasen kyynärä
Oikea kyynärä
Kaularanka + selkärankaa
Selkärankaa

Eilen Oililla meni ilta melko väsyneesti, joten lenkkeilyt jätettiin totta kai väliin. Tänään asia korvattiin sitten parin tunnin metsälenkillä. :) Savolaiselle riittää ihmeteltävää, kun joka paikassa kukoistaa luonnostaan paljon kauniita valkovuokkoja! Alla pari kuvaa metsäretkeilyltämme. Galleriastamme löytyy lisää kuvia reissulta. :)


Oili ja valkovuokot


Metsäretkellä Paimiossa

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Paimiossa taas

Harjoitteluaika Siilinjärvellä vierähti erittäin nopeasti ja mukavissa merkein. Paljon kaikenlaista uutta tuli opittua ja paljon on vielä opittavaa! Suuret kiitokset Karvaisen Kaverin väelle ja potilaille. :) Pääsiäistä edeltävän viikon pidin "hiihtolomaa" ja se hujahtikin nopeasti roikkumaan jääneitä asioita hoidellessa, kavereita tapaillessa ja Maavedellä Miskajasminillakin ehdin pyörähtää pitkästä aikaa. :)

Pitkänä perjantaina noin viikko sitten tulikin jo aika tehdä lähtöä etelään välietapin kautta. Pääsiäinen vietettiin melko isolla koirapoppoolla Ylöjärvellä ja sen jälkeen vielä yön verran Pirkkalassa pienemmällä porukalla. :D Pääsiäisen aktiviteettiin kuului koirilla riekkumista vapaana ja parissa näyttelyssäkin tuli pyörähdettyä.

Vesilahden ryhmänäyttelyssä 7.4. olivat mukana Oili ja Severi (Miskajasmin Olkihattu). Oili oli kauheassa karvanlähdössä ja olin aiemmin uhkaillut etten sitä kyllä kehään vie, niin nielin kuitenkin ylpeyteni ja ajattelin että onpahan maksettu kehätreeni edes, kun rahoja ei kuitenkaan saa takaisin. ;) Ja niin vaan Neiti Alaston sai kuitenkin tuloksen AVO EH Sakari Potin tuomaroimana - uskomatonta! :D Avoimen luokan narttuja oli paikalla huikea määrä, 15 kpl! Ei todellakaan hassummin ja nyt on hyvä jäädä (todennäköisestikin hyyyyyyvin pitkälle) karvankasvatus- ja näyttelytauolle. ;) Severi esiintyi upeasti varsinaisena lapinkoirapatsaana ja saavutti sekin tuloksen AVO EH. :) Pääsiäisen näyttely kun oli kyseessä, niin järjestäjät olivat hauskasti keksineet jakaa kaikille osallistujille suklaamunat - siitä ideasti ehdottomasti plussat! :D Ja eipä muutenkaan ollut kyllä kauniissa aurinkoisessa kesäpäivässä mitään valittamista!



Tällaista mieltä Poti Oilista oli:

"Musta. Lähellä ylärajaa oleva. Oikeat mittasuhteet. Hieman ilmava vaikutus tänään. Kevyt oikealinjainen pää. Tiivis runko. Raajaluusto saisi olla vahvempaa. Hyvät kulmaukset. Turkki ei parhaimmillaan. Oikea-asentoinen häntä. Hyvä liike. Rauhallinen luonne.
Mittaustulos: 47cm
Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä"

9.4. tehtiin vielä vielä Severin kera näyttelyreissu Ruovedelle, jossa vietettiin päivä taas mukavasti koiria katsellen ja valokuvaillen sekä Severi kävi toisen AVO EH:n kehästä hankkimassa. Iltasella tuli sitten meidän Oilin kanssa aika suunnata Paimioon ja nyt ollaankin sitten taas viikon verran palauduttu opiskeluarkeen.

Kevättä Paimiossa

Oli kyllä melkoinen shokki suorastaan tulla taas Paimioon, kun lumet olivat jo muutamaa pientä kasaa lukuunottamatta lähteneet ja kevät jo pitkällä! :O 
(Yllä hieman näkymää Paimion tämänhetkisistä maisemista lenkkeilyn ohesta.) Toppatakki ja talvikengät tuli huomattua olevan liikaa, vaikka ne vielä Tampereen seudullakin ihan tarpeen olivat! Ja meillä kotosalla Savossa nyt oli vielä aivan talvi ja vähän harmitti jättää mitä loistavimmat hankiaishanget ja pilkkijäät sinne taakseen! Onneksi sentään kertaalleen ehti pilkilläkin tänä keväänä pyörähtää(Kerttu oli kalakaverina matkassa!) ja koirakavereitten kanssa ehdittiin kiertää jokunen lenkki järven jäällä. 


Kertun kanssa pilkillä

Oilille olisi nyt viimein lonkka-, kyynär- ja selkäkuvausaikakin varattuna Vapun jälkeen. Aika jännää kuulla millä tolalla se puoli Oilissa mahtaa olla! Suorastaan hiki hatussa koitetaan nyt myös harjoittelupaikkaa kesälle ehtiä, kun harmikseni harjoittelupaikat Kuopiosta oli ehditty täyttää jo aikaa sitten siinä vaiheessa, kun minä paikkoja kyselin. :( Vähän huonolle näyttää sen puoleen, että voi olla että joudutaan Oilin kanssa jopa jäämään Paimioon kesäksi asumaan ja täältä kautta sitten harjoittelua tekemään, kun majoitusasia on ikuinen ongelma vaikka harjoittelupaikkoja varmasti voisi vähän muualtakin löytyä. Katsotaan, katsotaan mitä tuleman pitää..

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Kerttu mätsärissä

Kerttu käväisi siskon kanssa tänään match show'ssa Kuopiossa siskoni kanssa ja esiintyen veteraanien punaisten 2. :) Paikalla oli ollut yhteensä viisi veteraania.



Oili taas aloittelee taas karvalähtöä ja kolme viikkoa Vesilahden näyttelyyn.. Saas nähdä miltä se näyttää siinä vaiheessa. Kapinen kettu -look voinee olla melko todennäköinen. :S Tällä hetkellä villa tursuaa tuppoina vasta takajaloista, mutta miten kauan mahtanee mennä ennen kuin se etenee muuhun kroppaan.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Kuulumisia Tuusniemen näyttelystä ja muuten

Voi tätä ajankulua taas! Sitten edellisen päivityksen Oili ehti täyttää 2 vuotta ja tulla mukamas jo aikuisen ikään. Synttäripäivää vietettiin Paimiossa lenkin ja koiramaisen synttärikakun muodossa. Oilin synttäreitten jälkeen minä vietin pari viikkoa päivystysvuorossa koulun hoitolalla, jonka jälkeen päästiin suuntaamaan taas pitkästä aikaa Savoon työharjoittelujaksolle. Nyt olen jo reilut kaksi viikkoa saanut tutustua eläinklinikan menoon Siilinjärvellä. Mielenkiintoista puuhaa ja eipä ole taas tarvinnut nukkumattia unille käydessä odotella!

Viime sunnuntaina 26.2. vietettiin Helkan ja Oilin kanssa päivä Tuusniemellä näyttelyitten muodossa ja kerrankin pakkasen suhteen varsin maltillisessa säässä! Helka ja Oili esiintyivät molemmat avoimessa luokassa ja suomenlapinkoiria tuomaroi Mari Lackman.

Oili hankki itselleen tuloksen AVO H arvostelulla:

"2v. hyväntyyppinen, kauttaaltaan kevyehkö narttu, kapeapiirteinen pää, jossa oikea sivuprofiili. Kaunis kaula. Selästä pehmeä. Hyvä hännän kaari. Niukka eturinta. Pysty olkavarsi. Kohtalaiset takakulmaukset. Raajaluusto saisi olla vahvempaa ja runko täyteläisempi. Lyhyehkö peitekarva. Lyhyt liike. Hyvä luonne. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"



Helka taas yllätti tuloksella AVO ERI4! :) Ehkä se oli Helkan synttärilahja minulle sen päivän kunniaksi.. ;) Arvostelu kuului sen osalta näin:


"Kohta 5v. musta merkein, erittäin hyvätyyppinen narttu jolla kaunis pään sivuprofiili, pyöreähköt vaaleahkot silmät. Hieman kookkaat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Kaunis hännänkaari. Hieman pitkä lanneosa. Tasapainoisesti kulmautuneet raajat, joissa kokoon sopiva vahvuus. Hyvä raajakarvoitus. Rodunomainen liikemalli. Esiintyy ja esitetään hyvin. Käytös: rodunomainen lähestyttäessä"



Mitään erityisempiä suunnitelmia ei nyt lähitulevaisuudelle ole. Oili on ilmoitettu huhtikuun alulle Vesilahdelle ryhmänäyttelyyn, mutta sitten taitanee olla sillä jonkinmoinen näyttelytauko edessä. Katsotaan tuoko aika yhtään kehitystä lisää minkään asian suhteen. Ehkä sitten keväällä hoidetaan ne terveystarkkiasiatkin kuntoon viimein, kun nekin on vielä suorittamatta.

Kerttu-muorin kuulumisista sen verran, että sen silmäluomen näppylä kasvoi taas melko isoksi noin parin viikon sisään(ja alkoi hangata silmää) ja nyt se sitten tänään pääsi minun matkaani töihin ja samalla reissulla tämä silmäluomen tukkeutunut rauhanen sitten taas puristettiin tyhjäksi rauhoituksessa. Toivottavasti nyt pysyisi taas hetken aikaa poissa! Nyt ehtikin kulua noin puolitoista vuotta tukoksen edellisestä avaamisesta.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Turku KV:ssa

Eilen käväistiin Oilin kanssa Turun KV-näyttelyssä katselemassa menoa. Oili kilpaili ensimmäistä ja viimeistä kertaansa nuorten luokassa, jossa muita kilpakumppaneita oli kolme. Esiintymiset sujui ihan ok ja moitteetta. Tuomari Nina Karlsdotter Ruotsista palkitsi Oilin sitten lopulta tuloksella NUO ERI3, joka oli kyllä ihan yli meidän odotusten! :) Tuomari oli miellyttävä uusi tuttavuus ja kirjoitutti pitkän arvostelun, jossa lukee näin:

"Hyvinmuodostunut feminiininen pää. Hyvät mittasuhteet ja profiili. Tummat muodoltaan pyöreät silmät. Hyvät korvat. Erinomainen kaula, ylälinja ja häntä. Ikäisekseen riittävä runko. Riittävä luusto. Hieman niukasti, mutta harmonisesti kulmautunut. Jalat ok. Hyvä askel, jonka pitäisi olla tehokkaampi takaa. Tiivis takaa ja hieman löysä edestä. Vielä hieman pehmeä turkki. Koon ylärajalla. Käytös: ei merkitty"



Oilin Turun näyttelyn jälkeen parkkipaikalla

Seuraavan kerran meitä nähdään sitten näyttelypuuhissa todennäköisesti noin kuukauden päästä Tuusniemellä, jonne olin aikeissa ilmoittaa sekä Helkan että Oilin molemmat.

torstai 12. tammikuuta 2012

Vuoden aloitus mätsäripitoisesti

Niin hujahti loma kotikonnuilla nopeaan ja oli kaikin puolin mukavaa! Tavattiin tuttuja, rentouduttiin ja ennen kaikkea nautittiin lumesta ja kunnon talvesta! :) Nyt ollaan kouluviikon lopulla ja arkeen on koitettu sopeutua takaisin. Lunta on täällä Paimiossakin nyt juuri ja juuri pieni kerros maassa, mutta parina viime päivänä on taas satanut vettä, että niinköhän nuokin vähät häviävät. :/ Viime viikonloppu oli mukava ja mätsäripitoinen sekä saatiin yhdeksi yöksi vieraiksi Heli, Severi (Miskajasmin Olkihattu) ja puudelit Eemeli (Biscuit Bishop's Silver Frost) ja Hippa (Tiffanyaching). Viikon lopuksi matkattiin yhdessä tuumin Pirkkalaan, josta matka jatkui vielä minulla ja Oililla sitten maanantaina eteenpäin.

Loppuun jokunen kuva koosteena viikonlopusta:


7.1. mätsärin veteraaniluokan punaisen nauhan saaneitten neljä parasta. Kertun tulos siis vet pun 4. :) Yhteensä veteraaneja kilpaili luokassa 7 kpl.


Seuraavan päivän, 8.1., voittajakolmikko punaisen nauhan saaneista veteraaneista. Kerttu tänään vet pun 2. :) Veteraaneja esiintyi luokassa yhteensä 6 kpl. Esiintyminen oli huomattavasti parempaa tänään, eikä nenä vienyt ollenkaan maahan makupalojen toivossa niinkuin edeltävänä päivänä.


Sisarpuolet taas yhteiskuvassa: Severi ja Helka. Severillä on upean punaruskeat merkit! <3
Enää hiukan reilu viikko olisi aikaa siihen, että Oili näytelmöi Turku KV:ssa. Mukavaa päästä näyttelyyn katselemaan taas ja toivottavasti näkyisi taas monia uusia koiranassuja! Turun näyttelypaikka on muutenkin kokemuksena uusi. Ja näyttelyn ruotsalainen tuomari myöskin. ;)