Sivut

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Muutoksen tuulia

Kesäkuu on ollut yhtä hulinaa ja hujahtanut loppupuolella jo ihan ekstranopeaa! Kuun alussa kävin kirjoittamassa vuokrasopimusta ja nytpä sitten asutaan Oilin kanssa kerrostalossa Siilinjärven keskustan laitamilla!

Näkymää uusilta nurkilta.

Olihan siinä muutossa puuhaa kaikkineen työn ohella, mutta kyllähän tuo uusi asumus alkaa nyt jo kodilta näyttämään! Uusi ympäristö tuntuu mukavalle ja lenkkireittejäkin lähtee jos johonkin suuntaan. Pääsee menemään pyöräteitä pitkin, "kaupunki"kävelyille tai sitten löytyy monipuolisia teitä ja polkuja pitkin metsiä. Mainiota! Uusia reittejä ollaan tallailtu ja nuuskittu jo innolla.

Oili ei ole ollut muuttamisesta moksiskaan - kuten oletinkin. Se oli heti ensimmäisestä illasta alkaen ihan kotonaan ja nukkui rentona sängyllä tai sen alla. Jokusen kerran on pitänyt rapusta kuuluville omituisille äänille pariin kertaan tuhahtaa, muttei mitään sen kummempaa. Ulkona se on mielissään, kun joka puolella riittää niin paljon uusia hajuja. :P

Helka jäi asumaan vanhempieni luo Kertun seuraksi. Eihän se ollut helppo päätös, mutta loppujen lopuksi näin on Helkan kohdalla parempi. Helka on ollut minulle pienestä pitäen erityisen tärkeä ja monella tapaa juuri minulle sopiva koiraa. Jo Kannuksessa asuessa huomasin, ettei Helka viihdy kaupunkimaisemmissa olosuhteissa ja jo arkipäiväiset lenkkeily- ym. asiat olivat hankalia sille, koska vastaan tuli vieraita ihmisiä, koiria ja autoja. Ja joka kerran, kun Siilinjärveltä kotoa oltiin tekemässä lähtöä Kannukseen, sen sai väkisin vetää autoon. Kannuksesta se nousi mielellään autoon, kun tiesi että tie vie kotiin. Eikä tilanne ole tästä kyllä parantunut, mitä ollaan joskus harvoin keskustan tuntumassa kävelemässä käyty. Äitini pyysi myös minua jättämään Helkan heille asumaan, niin lopulta asiaa pitkään mietittyäni suostuin. Eihän ole millään tapaa reilua viedä koiraa väkisin sellaiseen ympäristoon, missä se stressaa eikä ole omillaan, jos on olemassa vaihtoehto jossa asiat on toisin. Ja kun tilanne on nyt vieläpä sellainen, että asun reilun kymmenen kilometrin päässä Kuuslahdesta, joten tulen näkemään Helkaa viikoittain ja vaikuttamaan sen elämään edelleen hyvin kiinteästi. Tilanne olisi varmasti ollut toinen, jos olisin voinut muuttaa omakotitaloon jonnekin taajaman ulkopuolelle.

Helka ei ole vaikuttanut olevan muutoksesta moksiskaan. Se elää normaalia elämäänsä ja touhujaan Kuuslahdessa, eikä se ole kertaakaan ollut tekemässä lähtöä minun ja Oilin mukaan, kun ollaan oltu omaan kotiimme lähdössä. Hurjan iloinenhan se tietenkin on aina kun tullaan käymään, mutta käyttäytynyt aivan normaalisti meidän poissaollessa. Minulla itselläni on ollut vähän outoa vain yhden koiran kanssa, ja vaikka Oili tuntuu suoriutuvan hyvin ainoan koirankin pestistä, niin jossakin vaiheessa se tulee saamaan kaverin itselleen.

Tänään kotikotona käydessä tartuin pitkästä aikaa kameraankin(kun sekin on jäänyt ihan unholaan muuttotouhujen keskellä) ja sain otettua muutamia kesäkuvia tyttösistä. Tässä kesäterveiset kaikilta ja lisää kuvia löydät galleriastamme!