Sivut

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!

Täällä alkaa jo olla kaikki pieniä valmisteluja vaille valmis joulun tuloon, joten alamme rauhoittua joulun viettoon. Lumitilanne on ollut Savossa kehno ja melko vaihteleva, joten saa nähdä onko huomenna ripaustakaan lunta maassa, vaikka tällä hetkellä vähän jotain valkeaa taivaalta leijaileekin. Mutta koitamme löytää joulumieltä kaikesta muusta. Eiköhän se onnistu.

Hyvää joulua kaikille blogia silmäileville! :)



Ehkä koitan vielä saada aikaan jonkin kirjoituksen koonniksi tästä vuodesta ennen kuin siirrytään taas uuteen vuoteen.

5.12.2015 Helsinki Winner -15



Hilda oli matkassa mukana 4 naisen ja 4 koiran reissulla sateisessa Helsingissä 5.12.2015. Erittäin hauska reissun kaikin puolin ja Hilda käyttäytyi taas kokeneen reissaajaan tavoin autossa ja hotellilla. Eikä Messukeskuksen vilinäkään sitä hätkäyttänyt ja esiintyminen kehässä hoidettiin kauniisti. Arvostelu ja  tuloskin ovat erittäin kivat nuorelle koiralle. :)

tuomari Tuula Pratt:
"Kaunis pää ja ilme. Nartulle sopiva rungonpituus, mutta voisi olla kaikenkaikkiaan tiiviimmässä kunnossa. Kaunis kaula ja ryhti. Sopivasti kulmautuneet raajat. Ikään sopiva rungon voimakkuus. Hieman jyrkkä lantio ja alaskiinnittynyt häntä, joka helposti tipahtaa. Saisi liikkua ulottuvammalla ja voimakkaammalla askeleella. Hyvä turkki. Suhtautuminen tuomariin: rodunomainen lähestyttäessä."
JUN EH

perjantai 23. lokakuuta 2015

Dobo Recovery -kurssi

7.9. aloitimme Oilin kanssa jumppaamisen Houndyn Anita Pesosen ja eläinfysioterapeutti Susanna Vartiaisen yhteistyössä järjestämässä Dobo Recovery -kuntoutusryhmässä. Kurssi oli suunnattu koirille, joilla on erityistarpeita:

"- lihasongelmia: atrofiaa, lihasheikkoutta tai toistuvia jumeja
- leikkauksen jälkeinen tarve kuntoutukseen: ristiside, Legg Perthess, patellaluksaatio tai murtuma
- selkäongelmia: spondyloosia, välilevyongelmia tai neurologisia oireita
- nivelrikkoa yhdessä tai useammassa nivelessä
- lonkkaniveldysplasia: lonkkakuvauksesta jokin muu kirjain kuin A tai B"

Harjoituskertoja kurssiin kuului 5 ja harjoitteluajanjaksoa meidän kurssillamme kertyi 6 viikkoa, sillä välissä oli yksi viikko jolloin kurssikerta ei ollut. Kurssiin sisältyi fysioterapeutin alku- ja lopputarkastukset sekä seuranta kuntoutuksen aikana sekä kullekin koiralle henkilökohtaiset kuntoutusohjeet. Kurssikerroilla oli kierreltävänä erilaisia harjoituspisteitä ja temppuratoja. Niihin kuului esim. tasapainotyynyillä ja ilmapatjoilla harjoitteita, puomeja joiden yli koira joitui jalkojaan harkiten nostelemaan sekä pyörimisliikkeitä takajalkoja käyttäen.

Oilille sain suosituksia kurssiin Susannan luona hieronnassa käydessämme. Kahdelta ensimmäiseltä järjestetyltä kurssilta oli kuulemma saatu positiivisia tuloksia jokaisen niille osallistuneen kohdalla ja Susanna uskoi Oilinkin hyötyvän tästä kurssista syvien lihasten vahvistamisen muodossa.

Aiemmassa kirjoituksessa jo jotain mainitsinkin Oilin kohdalta kurssista, mutta tässä nyt vielä kokonaisuudessaan jokusia huomiosta Oilin kuntoutustaipaleesta.

1. kurssikerta ja 1. kuntoutusviikko:
Oili oli todella väsynyt ensimmäisen kurssikerran jälkeen. Oikea puoli oli Oililla selkeästi heikommassa kunnossa ja takajalat olivat huonolla käytöllä harjoitteissa. Väsyi selkeästi jo kotiharjoitteistakin ja lähätteli jonkin verran niiden jälkeen.

2. kurssikerta ja 2. kuntoutusviikko:
Kurssin jälkeen taas väsähtänyt ja häntä nuupotti. Toisella treeniviikolla huomasi että kotitreenejä alkoi jaksaa tehdä paremmin.

3. kurssikerta ja 3. kuntoutusviikko:
Kurssikerran jälkeen todella väsynyt ja häntä alhaalla lähdettiin taas jäähdyttelykävelylle. Susanna oli sitä mieltä, että Oili oli taas alkanut käyttää paremmin takajalkojaan tehtävissä. Vointi oli myös näiden kolmen viikon aikana kotona melko vaihtelevaa. Välillä (erityisesti aamuisin) Oili oli hieman ponneton lenkeillä ja kävelyillä, ja laahusti välillä perässä. Ylämäissä kulkeminen oli sille myös välillä rankkaa. Välillä taas oli ihan pirteä ja kulki kävelyillä hyvin. Aloin antamaan Oilille taas päittäin kipulääkettä. Toisaalta toisen ja kolmannen viikon ilmaantui pitkästä aikaa muutamia leikkiyrityksiä Raijan kanssa. Kolmannen viikon loppupuolella Oilin meno kävelyillä alkoi reipastua.

4. kuntoutusviikko:
Oili pirteä ja hyvin liikkuva lenkeillä ja näin sen pitkästä aikaa joka venyttelevän varovasti takajalkojaan loppuviikosta!

4. kurssikerta ja 5. kuntoutusviikko:
Kurssikerran jälkeen Oili lähti reippaasti häntä pystyssä kurssilta loppuverryttelylenkille. Puolivälissä viikkoa Oili nähtiin ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa sohvalla omatoimisesti sinne hypättyään, sekä sängyn alla!! Lenkeillä meno oli kokonaisuudessa reipasta, eikä laahustamista näkynyt. Leikkiä on Raijan kanssa myös ollut.

Kukonveto käynnissä!


5. kurssikerta ja 6. kuntoutusviikko:
Hienosti jaksoi Oili taas kurssikerran harjoitukset ja pirteänä poistuttiin taas lenkille. Ohjaajat olivat yhtä mieltä kanssani, että edistystä on Oilillakin tullut paljon ja käyttää erityisesti takasiaan nyt paremmin. Jumeja ei Oililla nyt tuntunut olevan ja Susanna kehui, että hyvin liikkuu nyt lanne/lantiokin. Yleinen ilmekin sillä oli tekemiseen viikkojen aikana muuttunut. Edelleen Oili jatkoi sohvalle hyppäämistä ja sängyn alla nukkumisia. Venyttelevän olen sen nähnyt nyt itseään enemmän, myös takajalkoja. Pidemmät lenkit useammankin kerran päivässä sujuivat todella hyvin. Lelujaan alkoi myös kantelemaan ja Raijan kanssa leikkimisyrityksiä joutui välillä vähän toppuuttelemaankin, kun itse pelotti että meno menee Oilin kannalta liian rankaksi.

5. kurssikerran jälkeen suoraan sohvalle lepäämään!


Nyt on meneillään 7. viikko ja lopetin maanantaina kokeeksi kipulääkkeen käytön. Oili on edelleen tehnyt jumppajuttuja todella hyvin ja lenkeillä ollut hyvin liikkuva ja virkeä. Sohvalle hyppää edelleen välillä nukkumaan ja sängyn alla käy välillä unilla. Leikkimistä on esiintynyt edelleen ja takajalkojen venytyksiäkin on nähty, eli vielä ei ole ainakaan kipulääkkeettömyyskään vienyt tilaa huonommaksi. Seuraillaan tilannetta.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen kurssin antiin ja hyötyyn käytännössä, ja siihen yksilölliseen harjoitteluun, mikä jokaisen kurssilaisen ongelmat huomioon ottaen suunniteltiin! Todella paljon oli hyötyä Oilille ja selkeästi sen lihaskunto parani. Jumitkin ovat nyt pysyneet poissa. Yhtä päivää lukuunottamatta, kun olin itse Lahden reissulla, tehtiin joka päivä jumppaa ja sama tahti ollaan pidetty edelleen. Rutiiniksi on nyt muotoutunut, että joka päivä tehdään venyttelyt ja joka toinen lisäksi tasapainoharjoituksia ilmapatjalla/tasapainotyynyllä ja joka toinen päivä tasapainotyynyn kiertoa oikealle ja vasemmalle takajaloilla (etujalat siis tasapainotyynyllä).

Hyvillä mielin jatketaan nyt jumpaten ja toivotaan, että näin saan Oilin pidettyä pitkään vielä kunnossa! :) Suosittelen kurssia lämpimästi tällaisista ongelmista kärsiville!

Ostin Oilille myös ortopedisen pedin memory foam -täytteellä ja se on myös 
ollut mieluinen unipaikka. Testattu kelpaavan myös Raijalle ja Hildallekin!

Lahdessa erkkarireissulla

Edeltävän päivän myrskyn jälkeen 3.10. aamulla startattiin Savosta viiden naisen ja kahdeksan koiran seurueella kohti Lahtea. Minulta matkaan lähti Hilda. Matka sujui hyvin ja nopeasti hyvässä seurassa, ja niinpä sitä oltiin pian Lahdessa. Ensin pistäydyttiin silmätarkastus- ja verinäytteenottopaikalla, jossa osa koiraporukasta tarkastutti silmiään terveiksi ja parista vuodatettiin verta geenitestejä varten. Hildan kanssa hengailtiin kauniissa aurinkoisessa syyssäässä ulkona sen aikaa. Todella hyvin ja rauhassa matkusti Hildakin, vaikka oli ensimmäistä kertaa elämässään asuntoautossa ja taisipa olla ensimmäisiä kertoja kevythäkissä suljettunakin. ;)

Testien jälkeen suunnattiin hotelli Cumulukseen keskustaan ja tavaroiden sisälle roudaamisen jälkeen asetuttiin hetkeksi aloillemme, ennen kuin suunnattiin syömään ja mahan täytön jälkeen Lappalaiskoirat ry:n syyskokoukseen hotellia vastapäiseen rakennukseen. Pitkälle iltaan venynyt kokous oli kaikin osin melko mielenkiintoinen ja mielipiteitä riitti laidasta laitaan. Koirat olivat rauhallisia kokouksesta palatessamme ja ilmeisesti siellä oli koisittu urakalla matkan jäljiltä.

Seuraavana aamuna sitten vaatteet niskaan ja tavaroita autolle roudaamaan. Aamupalalle ja sitten nokat kohti näyttelypaikkaa raviradalle. Oltiin hyvissä ajoin taas paikalla ja rauhassa ehti laitella häkit pystyyn ja käyttää koirat tarpeillaan. Hilda oli innoissaan koirapaljoudesta. Minulla oli kuvauspesti lapinporokoiranarttujen ja suomenlapinkoirapentujen kehällä. Hilda saikin siinä tovin odotella vuoroaan. Sää onneksi suosi kuvien ottoa ja oli sopivasti pilvistä. Hildan luokkaa, 7-9kk:n ikäiset narttupennut oli sitten sen kehän viimeisenä. Yhteensä lapinkoirapentuja oli ilmoitettu näyttelyyn n. 30 kpl - valtava määrä! Hildankin luokassa oli yhteensä kahdeksan pentua. Olen todella tyytyväinen Hildan esiintymiseen. Malttoi hyvin seistä paikoillaan, antoi nätisti tutkia ja ravasi hyvin. Hilda sijoittuikin lopulta neljänneksi. :)

Tuomarina Rune Fagerström ja tulos 7-9kk narttupennut PEK4.

"8kk, hyvä koko. Hyvät nartun mittasuhteet. Vahva hyvänmallinen pää. Hyvät korvat. Hyvä kaula. Pysty olkavarsi, vielä hyvin kapea edestä. Hyvä rungon syvyys. Sopivat takakulmaukset. Häntä saisi kiertyä paremmin. Riittävä luusto. Esiintyy ja esitetaan hyvin. Hyvät sivuliikkeet."


kuva: Sophie Lindström

torstai 24. syyskuuta 2015

Hilda pentunäyttelyssä Muuramessa




Käytiin Hildan kanssa pentunäyttelyssä Muuramessa 12.9. Sumuinen aamu muuttui aurinkoiseksi lämpimäksi aamupäiväksi ja olihan hiihtokeskuksen päältä aika huikeat näkymät. Suomenlapinkoirapentuja oli ilmoitettu yhteensä 9 ja vain yksi oli jäänyt pois. Pikkupentulapinkoiria oli tänään paljon, kaikki muuta paitsi Hilda, joka esiintyi siis 7-9kk narttujen luokassa yksinään. Hieman oli jännittyneen oloinen, kun tuomari tuli tutkimaan. Seisoi ihan hyvin paikoillaan harjoitusmääriin nähden. Liikkeissä kehän ympärikierto meni ihan ok, mutta edestakaisin mennessä toinen sivu meni melkeinpä peitsaamiseksi. Paras narttupentu -kisassa ykkössija meni nuoremmalle narttupennulle Eisenfest Jessica Rabbit ja Hilda toinen.

Tuomarina kroatialainen Nikola Smolic ja Hildan tulos 7-9kk nartut PEK1 KP PNP2.

"Correct size and shape. Excellent head and expression. Correct front and topline. Correct angulations in the rear. Tail could be slightly better carried in the movements but moves correctly for the age."

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Lonkat on, mutta myös ongelmia.

Raijan terveystarkastuspäivä koitti 19.7. Ajeltiin Tiian ja Hilpan(sekä seuraneiti Saivan) kera reissulle Outokumpuun, jossa Väisäsen Kirsi röntgenkuvasi tytöiltä lonkat, kyynärät ja selän.

Suurin odotuksinhan lonkkatulosten suhteen reissuun ei Raijan osalta lähdetty, kun aiemmin kuvissa käyneiden Jehnajan T-sisarusten tuloksista oli 2 x D/D ja 1 x C/C. Lähinnä itse toivoi vain, että olisipa sillä edes lonkkamaljat olemassa..

Raija nukahti hyvin ja rauhallisesti rauhoitteeseen, mutta pöydälle aseteltaessa oli sitten kuulemma ruvennut vääntämään vastaan, joten hieman oli tarvittu lisää uniainetta laittaa. Valotaululta näkyi sitten totuus ja lääkäri vaan totesi, että samaa ongelmaa kuin toisellakin kaverilla, että löysyyttä on ja matalat maljat. Näkihän niistä itsekin, että C:tä parempaa ei olisi missään tapauksessa odotettavissa ja maljat olivat sen verran matalat, että D/D voisi myös hyvinkin olla lopullinen tuomio. Kyynäristä sanoi, etteivät ne ainakaan kakkoset tai kolmoset ole. Selässä ei näkynyt mitään huomautetavaa ja kaikki oli siellä kohdillaan. Virallisesti arvioitaviksi en selkäkuvia laitattanut.




Eipä mennyt viikkoakaan, kun tulokset kilahtivat jo sähköpostiini 25.8.:

Jehnajan Tusina:
lonkat: D/D
kyynärät: 0/0

Nopeaa oli kyllä toiminta, mutta tulos oli tietenkin joka tapauksessa ennakkovarautumisesta huolimatta suuri pettymys ja harmitus. Etenkin tällä taustalla, että Raija on nyt kolmas huonolonkkainen lapinkoiristani, joita on neljä nyt tämän hetkiseen historiaan kertynyt. :( Ja varsinkin, kun Oilillakin on nyt kesän ajan ollut sitä lonkkaoireilua alunperin C:ksi lausutuilla lonkilla..

Harmitus oli tietenkin suuri myös Raijan varsinaiselle omistajalle Tiinalle, joka joutuu nyt hylkäämään pennutushaaveetkin Raijan kohdalta, sekä Raijan kasvattajalle. Tässä pentueessa on tainnut käydä se surullisen kuuluisa Sattuma lonkkien suhteen. Molemmat pentueen vanhemmistahan ovat B/B-lonkkaisia(isällä kuulemma hieman matalahkot maljat) ja molempien suvusta kyllä löytyy huono-lonkkaisia, mutta eipä sitä kukaan varmasti olisi osannut kuvitella että tämä 3 x D/D ja 1x C/C on tulosnäkymä, kun 4/6 pennusta on nyt kuvattu. Eikä varsinkaan kukaan osapuoli olisi tällaista toivonut. Onneksi kaksi vielä kuvaamatontakin sisarusta tulevat menemään vielä jossain vaiheessa kuviin, niin saadaan todellinen kokonaiskuva tästä pentueesta.



Mutta ei vaan auta itku markkinoilla, eteenpäin se on nyt vaan näillä mentävä ja tehtävä kaikkensa, että tilanne pysyy mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä. Nivelrikkoa Raijalla ei onneksi vielä lonkissa ole tällä hetkellä ja se on Oilin ohella jo saanut kesästä lähtien nivelravinteita ja omega3-rasvahappoja tukemaan nivelten toimintaa. Lihaskunto on pohjana hyvä ja Raija liikkuu ketterästi tällä hetkellä, joten tilanne koitetaankin pitää samana. Lisäksi Raijalla olen tehnyt nyt syviä lihaksia vahvistavaa jumppaa ja harjoitteita Oilin jumppaamisen ohella.



Ja sitten Oilin tämänhetkisiin lonkkakuulumisiin.



Kesä hujahti kokeillen erilaisia hoitoja ongelmaan. Parin viikon kipulääkekuuri alkuun alkoi ehkä viimeisinä päivinä näyttää jotain merkkejä parempaan, ulahdukset jäivät. Juhannuksena kuulin sen viimeisiä kertoja ulahtelevan äkillisissä tilanteissa.. Cartrophen-pistossarjan (4 krt 4 viikon ajan) ja samanaikaisen päivittäisen Gabapentin-lääkityksen jälkeen näkyi ehkä myös jotain parannusta. Oili alkoi itse hyppäämään autoon ja oli jotenkin piristyneemmän oloinen. Lenkeillä se oli oikeastaan koko kesän ajan hyvin reipas ja kulki hyvin ylämäet ja pidemmätkin kävelyt. Ontumista ei ollut.

Elokuulla vein Oilin sitten vielä näytille toiselle eläinlääkärille, joka on ortopediaan erikoistunut. Lääkäri tutki Oilia taivuttelemalla jalkoja ja katsoi tietenkin myös kesäkuulla otetut röntgenkuvat. Oikea lonkka paukahti pariin kertaan taakse päin venyttäessä eli kuulemma jonkin verran luksoituu ja lääkäri myös sanoi, että jalan ääriasennossa voisi olla vaarana, että reisiluu lähtee kokonaan maljasta. Lääkäri epäili pääsyyksi oireiluun Oilin kohdalla sitä huomattavaa löysyyttä oikeassa lonkassa(ja se oikea lonkkahan ei nykyään saisi todellakaan lausuntoa C, vaan olisi huonompi), mutta myös osittaissyyksi rakennetta, koska Oilihan on aina ravatessaan kulkenut ns. kahdessa rivissä, eli etu- ja takapää eivät ole samassa linjassa keskenään. Se on varmasti rasitus kyllä osaltaan ja kulmauksiltaankinhan Oili on niukka niin edestä kuin takaa. Lantioseutu oli Oililla myös lääkärikäynnin aikaan taas jumissa. Borrelia- ja anaplasmoositestit otatin verestä myös varuiksi, mutta ne olivat negatiiviset. Kipulääkettä saatiin matkaan tarvittaessa käytettäväksi.

Oilille suositeltiin kokeiluun laserhoitoa lihasjumeja ja lonkkakipuja helpottamaan. Käytiin parin viikon sisään laserhoidossa 5 kerran sarja. Jo kerran jälkeen huomasi tulleen paljon helpotusta lantioalueen lihasjumeihin ja jumit aikalailla hoidon myötä helpottivatkin. Muuta merkittävää ei sinällään huomannut voinnissa.

Elokuulla Oili tuntui olevat hyvässä voinnissa, vaikka Gabapentin-tabletitkin (eikä muitakaan kipulääkkeitä saanut) jätettiin nyt pois. Tunsi olevansa niin hyvässä kunnossa, että sujahti Kuuslahdessa jo mennä aitankin alle! Sieltä poistullessaan kyllä vähän ulahti, kun joutui ahtaasta poistuessaan venyttämään oikean takajalan suoraksi. Metsälenkilläkin sillä oli pitkästä aikaa niin kova meno, että ehdinkin jo vähän kauhistella, että ei kai vaan rehki liikaa.. Seuraavana päivänä siitä lenkistä Oili sitten olikin ensi kertaa haluton kulkemaan ylämäissä. Kipulääkettä annoin kun siltä vaikutti.

Elokuun lopulla käytiin laserhoitojen jälkeen pitkästä aikaa myös tarkastuttamassa tilannetta Susanna-fyssarilla. Pahasti Oili ei nyt ollut jumissa tällä kertaa, ehkä laserin ansiosta, mutta läpihieronta teki varmasti hyvää. Jotain oli kuitenkin pielessä, kun ennen hierontaa liikkeitä katsottaessa Oili ontui hieman. Saatiin myös kotiin mukaan jumppavinkkejä, joilla saataisiin vahvistettua erityisesti takaosan lihaksia. Oili on varonut oikeaa takastaan, joten selvästi se puoli oli heikompi. Susanna suositteli kokeilemaan Oilille kotijumpan ohella myös hänen kanssaan yhteistyössä toteutettavaa suht uutta Dobo Recovery -kurssia, jossa tavoitteena olisi erilaisin harjoituksin saada lihaskunnon kautta apua esim. juuri lonkka-, polvi- tai selkävaivoihin. Ensimmäisiltä parilta ko. kurssilta oli kuulemma saatu hyviä positiivisia tuloksia ja helpotusta monen koiran ongelmiin.

Kurssille sitten ilmoittauduttiinkin ja se alkoi 7.9. Nyt ollaan käyty kolmella kurssikerralla ja jumpattu kotiohjeilla päivittäin kotona. On venyttelyjä ja tasapaino- ja lihasharjoitteita esim. ilmapatjalla ja tasapainotyynyillä. Raija on saanut myös tehdä ohella nyt samoja harjoituksia, kun ennaltaehkäisevinä ne soveltuvat hyvin sillekin. Ensimmäisellä ja kolmannella kerralla kurssilla on nyt ollut Susannan tsekkaukset ja kuulemma edistystä on tapahtunut ja Oili on alkanut löytämään takajalkojaan parempaan käyttöön. Alkuun se myös väsyä harjoituksista paljon enemmän ja läähättteli paljon. Nyt huomaa, että läähätystä ei ole laisinkaan niin paljon treenin jälkeen. Kurssikertojen jälkeen se on toki ollut väsyneempi, kun tunnin aikana tehdään tietenkin paljon enemmän harjoitteita kuin kotona.

Voinnin suhteen Oililla on ollut nyt syyskuulla melko vaihtelevia päiviä. Välillä se on normaalin oloinen ja lenkkeilee reippaasti, mutta välillä ylämäet ovat lenkeillä tuntuneet raskaille. Meinasin nyt syöttääkin sille ainakin kuurina kipulääkettä, josko se parantaisi tätäkin oloa. Kuitenkin viimeisen viikon aikana on tapahtunut ainakin sellaista huomattavaa muutosta aiempaan, että Oili on pariin kertaan leikkinyt hieman Raijan kanssa. Koko kesänä Oili ei leikkinyt Raijan kanssa. Raijaa olen nytkin joutunut toppuuttelemaan leikkiyrityksissä, kun sillä meinaa mennä vähän rajuksi innostuksissaan.

Seuraavaan Recovery-kurssikertaan on nyt melkein kaksi viikkoa aikaa, kun ensi maanantaina ei ole kurssia, ja se aika tietenkin harjoitellaan kotona. Mielenkiintoista nähdä saadaanko tulevan kolmen viikon aikana suuntaa Oilin kuntoutumisen suhteen vielä ylöspäin. Toivon kovasti!

tiistai 18. elokuuta 2015

Pikakelauksella heinä-elokuuta


Juhannusta vietettiin mökkihommissa Kaavilla. Harmittavasti, kuten muutenkin tänä kesänä, kuivat hetket olivat kortilla.


Heinäkuun alkupuolella Helka ja Hilda olivat Kuopiossa meidän luona hoidossa porukoitten kesäreissun vuoksi. Hienosti sujui.



10.-12.7. heinäkuuta vietettiin Lappalaiskoirat ry:n kesäleiriä Rautavaaran Metsäkartanolla. Leirikokoonpanossa minulla oli mukana Oilin ja Raijan lisäksi Hilda, jolle leiri oli varmasti sosiaalistumiskokemuksena antoisa. Majoittuminen oli meidän kohdalla tänä vuonna ulkoilmassa, eli telttailua jes! :) Vähän kyllä etukäteen pelkäsin, että mitenhän erityisesti Hilda mahtaa asettua telttaan levolle, mutta vielä mitä! Illalla kun päivän päätteeksi telttaan kömmittiin, niin kaikki pötkähtivät samoin tein pitkäkseen teltan lattialle ja nukkuivat rauhassa aamuun saakka. Hildan kanssa osallistuttiin kerran hakuryhmään ja se pääsi hieman tekemään makkararinkiä ja löytämään (Hildan mielestä jännittävän!) metsään piiloutuneen ihmisen. Raijan kanssa testailtiin vähän agilityä ja Raija tuntui kyllä tykkäävän. Itikoita ja mäkäriä oli valtavasti! Lähdettiin paukamilla sieltä koko porukka kotimatkalle.


 Leirin päättymisen jälkeen pistäydyttiin vielä ohimennessä Rautavaaralla tapaamassa Miinaa (Miskajasmin Unelmiina) perheineen. Todella mukavan oloinen nuori neiti oli tämä Miina ja kylläpä niillä Hildan kanssa leikkiä riitti. Raijakin koitti toki osallistua, mutta Oili tutkaili mieluummin omassa rauhassaan pihaa. Miinassa näen paljon samaa kuin isäkoirassa!



Miina (Miskajasmin Unelmiina) 5,5kk

Miina (Miskajasmin Unelmiina) 5,5kk

Miina (Miskajasmin Unelmiina) 5,5kk

27.7. käytiin Raijan plus Tiian tyttöjen Saivan ja Hilpan kera Savon Seudun Vinttikoiraharrastajien järjestämissä kiihdytyskilpailuissa Sorsasalossa vinttareiden vetosuoralla. En ollut varma lähtisikö Raija vieheen perään, joten varmistin ja juoksin myös itse maaliin kutsumaan Raijaa. Vaikutti kuitenkin, että Raija tuli matkan pääasiassa vieheen perässä ja koitti tarttua vieheeseen vielä sitä takaisin aloituspaikalle viedessämme. Raijan aika 60 metrin matkalla oli 6.44 ja sijoitus 17. Hilpa sijoittui 16. ja Saiva oli 20. Kaikenkaikkiaan isojen koirien luokassa oli 20 kisailijaa. Aika vauhdikkaita suorituksia nähtiin kyllä muissa roduissa! Raija ja Hilpakin pinkoivat reipasta vauhtia, mutta ihan ei lapinkoirapoweri riittänyt vertailussa muille pikakiitureille. :D Voittajakoiran (bordercollie) aika tässä sarjassa oli 4.77, eli siinä vähän vertailukohtaa.


Seuraavana päivänä 28.7. pidettiin kivat näyttelytreenit ja illanvietot grillimakkaroineen Tassutuvan kennelissä Riistavedellä. Mukana menossa oli Raija ja Hilda. Saatiin jopa napattua yhteiskuva koko osallistujakaartista! Hurjan mukava ilta oli!


Hilda ja toinen mutiainen, Saiva (Tulettaren Charlotta)

Elokuun puolelle päästyä oli pitkästä aikaa vuorossa sisarustreffit, kun Hilda(M. Ukuliina), Ellu (M. Unnikki) ja Yoda (M. Ulriitta) pääsivät leikkimään Antikkalan rinteille 5.8. Saatiin valittua treffeille jopa kuiva päivä sateiden välistä! Edellisistä porukan treffeistä olikin aikaa, kun viimeksi pienet mustat pallerot painaltivat menemään yhdessä huhtikuun lopulla. Paljon olivat Ellu ja Yodakin kasvaneet viime näkemältä! Hilda vaikutti kuitenkin olevan suurin porukasta nyt. Leikit menivät hyvin yksiin tytöillä. Hyvin hoidettuja ja kasvatettuja nämäkin tytöt, olipa mukavaa taas nähdä! :)

Yoda (Miskajasmin Ulriitta) 6kk

Yoda (Miskajasmin Ulriitta) 6kk
Ellu (Miskajasmin Unnikki) 6kk

Ellu (Miskajasmin Unnikki) 6kk
Hilda, Yoda ja Ellu

Yoda, Hilda ja Ellu

Ellu, Yoda ja Hilda, takana Oili

Oilista ja Hildasta nappasin myös yhteiskuvan pentutreffipäivänä, kun Hilda vietti minun luonani pari päivää kaupunkielämässä. Raija oli sillä välin vaihdokkina Kuuslahdessa.

Oili 5v 6kk ja Hilda 6kk - aikalailla samoissa mitoissa jo ollaan!

8.8. ajeltiin Tiian, Saivan (Tulettaren Charlotta) ja Hilpan (Talvikylän Metsänhaltia) kanssa retkelle Leppävirran Orinorolle. Päivän piti olla ennusteiden mukaan kuiva ja lämmin, mutta niinpähän vaan ehdittiin sada reitin varrella hieman ukkosta ja vettäkin. Mutta eipä se mukavaa retkipäivää haitannut, eikä edes kastellut läpikotaisin. Orinoro ihastutti kyllä suuresti vaihtelevalla luonnollaan ja rikkaalla eläimistöllään ja kasvistollaan! Oli kyllä niin montaa metsätyyppiä matkan varrella ja nähtiin paljon perhosia, sammakoita, sisiliskoja ja jopa kämmeköitä. Itse Orinoron rotko oli myös hieno näkemys. Taukopaikalla nautiskeltiin makkaraa ja muita eväitä, ja muutoinkin saatiin kyllä tunteja retkeen uppoamaan ihmetellessä luontoa jne.

Saiva ja Hilpa edessä, Oili ja Raija taustalla.

Oili osasi ottaa tauon levon kannalta.

Puruluuhetki.



Oili
Raija


Loppuun vielä tasapuolisuuden nimissä pari kuvaa lopuistakin Miskajasmin U-pennuista. :) Näilläkin molemmilla neideillä menee kuuleman mukaan kivasti!

Riina (Miskajasmin Unariina) 5,5kk Mikkelistä
kuva: Taru Vallius

Riina (Miskajasmin Unariina) 5,5kk Mikkelistä
kuva: Taru Vallius

Riina (Miskajasmin Unariina) 5,5kk Mikkelistä
kuva: Taru Vallius

Ulle (Miskajasmin Uljaana) 5,5kk Ranualta
kuva: Liisa Polojärvi

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Mitä kuuluu?

Kuuslahden jaostosta Helka voi hyvin, mutta hieman pitäisi saada painoa alaspäin. Pohjavillojaan on nyt mukavasti vaihtanut pitkästä aikaa. Tuoreimmassa kuvassa Helkalla ikää 8v 3kk.



Hilda on kasvanut valtavasti ja hampaatkin ovat jo isoilta osin vaihtuneet. Herttainen ja leikkisä koiralapsi, jolla on mukavasti äidiltään perittyä itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä. Hildaa on välillä jahdattu pitkin naapureiden pihoja, niinkuin äitiäänkin aikoinaan. Hildalla ikää kuvassa 18,5vko. Ihan nätisti ja tasapainoisesti kasvanut. Hyvin siitä näkyy Oilin vaikutus, mutta myös isä-Otolta on selkeästi tullut piirteitä. Naamasta löytyy sitäkin näköä ja erityisesti rungossa ja mittasuhteissa näkyy Ottoa. Minä tykkään, että on hieman pidempi rungoltaan kuin Oili ja hieman emäänsä jämäkämmänkin oloinen! Kasvukäyrä on mennytkin suunnilleen samaa tahtia Raijan kanssa painon suhteen. Korkeutta ei ole tullut kertaakaan mittailtua vielä.



Oilin elossa on ollut vähän harmeja toukokuun puolen välin jälkeen jolloin Oili ei yhtäkkiä halunnut hypätä autoon, sänkyyn, sohvalle ja vingahteli äkkinäisiä liikkeitä tehdessään esim. leikkiessään. Tämän havainnon jälkeen käytiin parin viikon sisään kahdesti fyssarilla, koska tunsin sen hyppäämättömyyshavainnon jälkeen olevan jumissa takapäästä. Lanne-/lantioseutu olikin kovasti jumiutunut ja toisella kertaa ne jumit saatiin kaikki auki. Jo ekan hieronnan jälkeen Oili oli paljon parempi ja pirteämpi, joten ehti jo toivoa vaivan olleen lihasperäistä. Muutama päivä viimeisimmän hierontakerran jälkeen Oili ei kuitenkaan edelleenkään halunnut hypätä, eikä halunnut venyttää takasiaan taaksepäin kunnolla. Se ulahteli yrittäessään leikkiä ja kiivetessään autoon. Lanteessa/lantiossa ei lihaksissa tuntunut aristusta alle viikko sitten käydyn viimeisen hieronnan jälkeen.

Suunnattiin siis eläinlääkäriin röntgeniin. Kuvat otettiin kaula- ja selkärangassa, ja niissä ei näkynyt mitään huonoja muutoksia. Tilanne siis ennallaan kolmen vuoden takaisiin kuvin nähden. Lonkissa taas näkyi heti, että oikean lonkan tilanne oli huonontunut ja se oli entistä löysempi. (Kolme vuotta sittenhän Oilin lonkat lausuttiin tuloksella C/C ja niissä oli hieman löysyyttä ja mataluutta lonkkamaljoissa.) Lisäksi reisiluun kaulaan oli jo paksuuntunut hieman, eli sinne on kehittynyt alkavaa nivelrikkoa. Oletuksena siis tällä hetkellä, että kipuiluja aiheuttaa lonkkatilanne. Oili on nyt syönyt pari viikkoa kipulääkettä(Norocarp) ja Arthroflexi-nivelvalmistetta. Ensi viikolla mennään taas lääkäriin ja mahdollisesti testataan Cartrophen-pistossarjaa.

Oilin lonkkien tilanne 10.06.2015:


Mikä Oilin oireilun lisäksi nyt tietenkin harmittaa on se, etteivät oireet ilmaantuneet jo ennen pentusuunnitelmia.. Mutta eipä vielä toukokuun alullakaan arvannut mitään tästä, elettiin vielä ihan normaalia elämää. Näillä tiedoin on kuitenkin nyt vaan mentävä, eihän tässä harmi kyllä enää jossittelut auta. Mutta tulipa karu muistutus siitä, että ei pidä liikaa tuudittautua siihenkään, että C:n lonkat jotka eivät oireile ulospäin, olisivat välttämättä terveet ja kivuttomat nuorellakaan koiralla. Oilikin on kuitenkin ollut elämänsä ihan normaalilla lihaskunnolla varustettu ja liikkunut päivittäin. Kulmauksiltaanhan se on niukahko niin edestä kuin takaa, muttakuitenkin tasapainoisesti niukka molemmista päistä.

Oili 5v 4kk. Turkki tässä jo kasvun alulla ja hurjaa vauhtia sitä on nyt kuvan jälkeen lisääkin tullut.


Raijalle kuuluu hyvää ja se on oma reipas, iloinen itsensä. Juoksut tulivat toukokuun lopulla taas seitsemän kuukauden välillä ja nyt nekin on jo juostu pois. Kahden vuoden ikäkin täyttyi jo kuukausi sitten.



Oilin jälkikasvusta ollaan saatu mukavia kuulumisia ja pennut on olleet mieluisia omistajilleen. Ellu (M. Unnikki) kanssa ollaan tavattu pariin kertaan Ellun vieraillessa Kuopiossa ja huhtikuun lopulla meillä oli kolmen pennun yhteistreffitkin, kun mukana olivat Ellun lisäksi Hilda (M. Ukuliina) ja Yoda (M. Ulriitta). Kylläpä siskoksilla leikkiä ja vauhtia riitti ihan väsyksiin asti. Kesäkuun alussa tapasin myös yllättäen Miinan (M. Unelmiina) työpaikan parkkipaikalla. Olin itse vielä töissä, joten kauaa ei ollut aikaa rupatteluille, mutta ehdin käydä hieman Miinaa paijjaamassa. Reippaan oloinen neitokainen oli sekin! Hauska miten sen tunnistikin persoonallisesta värityksestään edelleenkin, kun toisella puolen parkkapaikkaa sitä alkuun katselin ja mietin, että nyt muuten täsmää kaikki värimerkit Miinaan! En tosiaan ollut sitä tavannutkaan Maavedeltä lähdettyä. Miinan kanssa ollaankin sovittu tapaavamme jossakin vaiheessa kesää paremmalla aikaa. Ullen (M. Uljaana) ja Riinan (M. Unariina) kanssa ei olla tavattu, mutta kuulumisia on niiltäkin suunnin saatu.

Ellu (M. Unnikki) 16vko


Yoda (M. Ulriitta) 12,5vko


Kolmen pienen mustan menoa pentutreffeiltä. Yoda edellä, Ellu ja Hilda perässä.


Itselläni on jo loman ykkösosa, eli viikon pätkä vietettynä ja loput viikot sitten elokuun tienoille. Parin viikon päästä ollaankin suuntaamassa tyttöjen kanssa Lappalaiskoirat ry:n kesäleirille Rautavaaran Metsäkartanolle 9.-12.7. Sen erikoisempia kesäsuunnitelmia ei taida ollakaan.