Sivut

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Helka 9 vuotta!

Helkalla täyttyi 9 vuotta ikämittariin 8.3.! Enää vuosi puuttuu täydestä kympistä!




Hyvässä kunnossa Helka on, eikä siitä kyllä vielä ikä näy tippaakaan muuten kuin vaalentuneena kuononseutuna.

Seuraavana päivänä synttäreistä Helka sai myös pitkästä aikaa vieraakseen Lillin (Merazure Grand Tan), jonka kanssa ovat olleet kavereita aivan pennusta saakka. Väliä edelliseen tapaamiseen oli nyt ehtinyt kertyä n. 4-5 vuotta, ei edes muistettu enää tarkasti! Mutta niin vaan Helka muisti edelleenkin Lilli-kaverin. Sanoin Helkalle eteisessä, että "Satu ja Lilli tuli" ja silloin jo silmät kirkastuivat ja pää kallistui. Ovesta päästyään pihalla meni rauhassa Lillin luo silmät innostuksesta pyöreinä ja häntää varovasti nykien. Hetken siinä ihmettelivät tilannetta molemmat ja sitten touhu pihalla jatkui rennosti. Jotenkin taianomaisia hetkiä tällaiset, varsinkin Helkan tuntien(se kun ei pidä(/tule toimeen) vieraista koirista).

Tässä siis kaksi 9-vuotiasta toveria: Helka ja Lilli. <3 Lilli on vain 6 päivää Helkaa vanhempi, joten hyvin samanikäiset varttuneet leidit on kyseessä. :)



Siskostreffit Ellun kanssa ja lisäväsytys

Seuraavalle päivälle paimennusreissulta saavutttua, 20.2., oli sovittu tapaaminen Kuopiossa kyläilleen Ellun (Miskajasmin Unnikki) kanssa. Hilda ei ollut kyllä ihan täydessä terässä selkeästi reissun jäljiltä, mutta kyllä siskokset yhteisen leikkisävelen löysivät taas helposti ja olisihan sitä leikkiä riittänytkin!





Kyllä oli Ellusta kasvanut niin sievä nuori neito! Oli niissä paljon samaakin Hildan kanssa, sai tarkkaan katsoa että kumpi on kumpi, kun pitkin hakia vilistivät. Ja niin paljon on Ellussa Oili-emän ilmettä, enemmän minusta kuin Hildassa! <3 Luonteeltaan Ellu tuntui perineen paljon tuttuja piirteitä: tietty itsepäisyys ja itsenäisyys, mutta todella kiltti ja sosiaalinen kaikkea kohtaan, eikä juurikaan hauku.





Sisarusten yhteiskuva: Hilda (M. Ukuliina) ja Ellu (M. Unnikki)


Ellu-treffien jälkeen lähdettiin vielä tekemään lenkkikierros Saivan ja Hilpan kanssa, ja menipä Hilda-mutiainen kyllä aivan totaaliväsyksiin. ;) Illalla kun palautin sen omaan kotiinsa (ja nappasin omat tytöt takaisin Kuopioon), niin eipä enää jaksettu edes Raijan kanssa riehua, vaan kupsahdettiin kaikkensa antaneena unten maille. Katsotaan uskaltaako Hilda joskus vielä minun kanssa reissuille lähteä! :D

Hilda ja Hilpa (Talvikylän Metsänhaltia)

Saiva (Tulettaren Charlotta), Hilda ja Hilpa (Talvikylän Metsänhaltia)

Hilda



maanantai 14. maaliskuuta 2016

Poropaimennusreissulla Pellossa 17.-19.2.2016

Minulle tarjoutui vähän ex tempore mahdollisuus lähteä reissuun kokeilemaan poropaimennusta ja niinpä sitä keskiviikkoaamuna 17.2. lähdettiin taittamaan matkaa kohti Pelloa 5 savolaisnaisen ja 8 koiran kanssa asuntoautolla. Minulle matkatoveriksi lähti Hilda. Raijan ja Hildan väliltä ensin pähkäilin, mutta valinta kallistui sitten Hildaan, koska Raija aloitti juoksut.

Matka taittui joutui hyvässä seurassa höpötellessä ja muutaman pysähdyksen kautta saavuttiin illalla Pelloon majapaikkaamme. Mökkimme oli kerrassaan valloittava "mummonmökki"! Pienen iltalenkkeilyn kautta sitten alettiin rauhoittua valmistautumaan seuraavana päivänä koittaviin ekoihin paimennustreeneihin. Ja illalla huomattiin, että Hildastakin oli nyt sitten viimein tullut nainen! Pitkään sitä ekaa juoksua pitikin odotella kuin päälle vuotiaaksi!



18.2. herättiin aamulla virkeinä ja jännittyneinä paimennuspäivään. Koirien aamukävelytykset ja puuroa massuun. Puolisen tuntia matkattiin majapaikalta Saajomannuun ja klo 10 aloiteltiin alkupalaveerauksen muodossa. Osa porukasta meni ensiksi poroaitaan ja osan kanssa suunnattiin tekemään lammaslauman kuljetusharjoitusta. Hilda pääsi alkuun lammasjobiin. (Huom. Hilda ei esiinny allaolevassa kuvassa.) En edes uskaltanut päästää Hildaa tässä vaiheessa vielä vapaaksi, kun pelkäsin sen kirmaavan porojen luo. :D Lampaita kohtaan se käyttäytyi ystävällisen kiinnostuneesti. Olin huomaavinani, että Hildalla oli välillä selkeästi ideaa, että laumasta sivummalle poistunut lammas piti kiertää.



Ruokatauon jälkeen koitti Hildankin vuoro päästä ottamaan ensimmäinen kosketus poroihin. Alkuun koira pidettiin liinassa, mutta melko pian tuli käsky ottaa liina irti. Hildaa kiinnosti porot, mutta nätisti lähti kokeilemaan, että miten näiden tovereiden kanssa toimitaan. Näytti koomiselle, kun se alkuun kokeili ihme pompuin sitä mitä porot hänestä tuumaavat. Vähän piti tietenkin ihmetellä myös uusia makuelämyksiä, poronkikkareita, mutta hyvin se pysyi minun mukanani ja piti katseen poroissa. Porotkin liikkuivat hyvin eteenpäin ja kuljeteltiin niitä kirnuun ja pois.






Tällä päivää tehtiin vielä pienen lepohetken jälkeen toinenkin harjoituskiekaus poroilla. Meni hyvin ja Hilda toimi hyvin yhteistyössä. Iloisesti tuli taas aitaan ja nätisti ja reilusti kohteli poroja. Väläytteli myös pariin kertaan kiertämistaipumusta.

Illalla oli raukeaa porukkaa mökillä, mutta kuitenkin muutamat leikkihetket jaksettiin vielä pitää. Kokkailtiin ruokaa ja saunottiin. Ja tämän päivän aikana myös kaksi muuta narttua aloittivat juoksut, liekö Hildan esimerkkiä noudattaen! ;)

Perjantaina 19.2. silmät aukenivat taas virkeinä ja mökin siistimisten jälkeen taas paimennushommiin! Hilda pääsi tänään heti ekaksi poroille, mutta ei ollut kyllä niin hyvää suorittamista kuin edellispäivänä. Välillä kuljetteli hyvin ja keskittyneesti poroja, mutta välillä sitten piti haistella ja kanniskella kakkakikkareita. Väsymys paistoi nyt selkeästi ja nuorena koirana tarvitsi nyt kuulemma enemmän tätä kikkareiden kanniskelua ja haistelua päänsä nollaamiseen. Hyviäkin pätkiä saatiin kyllä, kun vain malttoi keskittyä asiaan.





Välillä kikkarebisneksiä! :D



Ennen viimeistä poroillakäyntiä kuljeteltiin taas lampaita. Hilda oli nyt vapaana ja pysyi hyvin matkassa. Alku meinasi kyllä mennä ihan plörinäksi ja leikiksi nuoremman urospennun kanssa, mutta sitten pystyivät taas keskittymään asiaan, kun pistettiin poikakaveri kiinni. Leppoisasti Hilda siinä lampaiden matkassa ja vieressä tepsutteli. Kuvassa Hilda on tuolla oikeassa reunassa. Takanaan Alma.



Viimeiselle porokäynnille Hilda oli kyllä koonnut taas itseään ja nyt sujui paremmin kuin aamuinen. Koira oli paremmin asiassa mukana, eikä niin paljoa muilla bisneksillään. Yhteenvetona kouluttaja-Minna sanoi, että hyvä koira, jolla vielä nuoruus ja pentumaisuus näkyy paljon. Tämä näkyy juuri tarpeena nollata päätänsä kakkakikkareilla, nuuskuttelulla jne. Hilda on kuulemma vähän sellainen ADHD, että sillä on monenlaista puuhaa. :D Välillä tehdään töitä ja välillä ehtii tehdä kaikenlaista muuta. Sitten kun keskittyy, niin tekee hyvin ja keskittyneesti. Seuraa hyvin katsellaan poroja ja on hyvin reilu koira eläimiä kohtaan. Nuoresta iästään huolimatta saa kuitenkin hyvin porot liikkumaan eli on myös hyvin vahvakin koira olemukseltaan.

Olimme kaikki hyvin tyytyväisiä leirin antiin ja oppeihin, ja kotimatkalle lähti tyytyväinen sakki. Matkalla taas tehtiin muutamat pysähdykset ja yöllä kahden tienoilla olin sitten Kuopiossa takaisin. Kaikki koirat nukkuivat rauhallisesti paluumatkan. Ei sillä, että rauhatonta olisi ollut mennessäkään. Erittäin mielenkiintoinen kokemus ja nyt on erilailla taas näkemystä tästä oman rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta, siitä mitä se koiralta vaatii ja miten koulutusta voidaan lähteä tekemään. Minna ansaitsee kyllä isot kiitokset tästä kaikesta opastuksesta! Lähden ehdottomasti mukaan uudelleenkin, jos vaan on mahdollisuus!